Riskiarvio varautumisen perustana

Varautuminen perustuu aina riskien arviointiin. Riskiarvio on tehtävä kattavasti kaikki uhkamallit huomioon ottaen. Uhkamalleja tarkennetaan uhka-arvioiden muutosten perusteella. Tämä edellyttää riskien jatkuvaa ja säännöllistä arviointia ja päivittämistä.

Uhkat voivat ilmetä itsenäisinä, samanaikaisina tai toistensa jatkumoina. Ne voivat olla yllättäviä, nopeita ja kestoltaan vaihtelevia. Ne voivat toteutua joko tarkoituksellisena toimintana tai ilman erityistä tarkoitusta. Uhkien syitä, lähteitä, täsmällisiä kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta tai seurannaisvaikutuksia on vaikea ennustaa. Uhkien toteutumisen luotettava arviointi ei ole aina mahdollista.

Varautumisen johtaminen ja yhteensovittaminen

Varautumisesta huolehtiminen on osa kaikkien toimijoiden päivittäistä toimintaa. Johtosuhteet, organisaatiot ja vastuujako säilytetään häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman muuttumattomina. Häiriötilanteissa toimintaa johtavat vastuulliset ja toimivaltaiset viranomaiset tai muut turvallisuustoimijat omien tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti.

• valtioneuvosto sekä toimivaltaiset ministeriöt johtavat, valvovat ja sovittavat yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista.
• Kukin toimivaltainen viranomainen käyttää laissa säädettyjä normaaliolojen toimivaltuuksia varautumiseen ja toiminnan käynnistämiseen.
• Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteensovittamisessa.
• Kunnat sekä elinkeinoelämä johtavat varautumisensa suunnittelua aluehallinnon (aluehallintovirastot, AVI) koordinoimana ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
• AVI toteuttaa alueellisten maanpuolustuskurssien, valmiusharjoitusten ja valmiustoimikuntien työn.
• AVIen kumppanuus Puolustusvoimien kanssa on tiivistä ja monipuolista.