Kansallinen riskiarvio
- Yhteen sovitettu kooste eri toimijoiden omista riskiarvioista: hallinnonalat valitsevat yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kansallisesti vaikuttavia uhkamalleja ja häiriötilanteita.
- Laadinnassa on hyödynnetty eri toimijoiden riskiarvioita tai vastaavia tuotteita ja prosesseja.
- Päävastuullinen ministeriö vastaa omien uhkamallien ja häiriötilanteiden kirjoittamisesta.
- Uhkamalleja ja häiriötilanteita arvioidaan niiden suoranaisten tai välillisten vaikutusten näkökulmasta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.
- Hyödynnetään EU-ohjeistusta sekä muiden maiden laatimia kansallisia riskiarvioita.
- Alueelliset riskiarviot laaditaan poikkihallinnollisesti siten, että mukana ovat alueen kunnat, viranomaiset, elinkeinoelämä sekä järjestöt.
Lisää aiheesta
Uhkamalleja ja häiriötilanteita (Kansallinen riskiarvio 2023):
- informaatiovaikuttaminen
- poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
- sotilaallisen voiman käyttö
- laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla
- yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin tehty terroristinen tai muut väkivaltainen isku
- isojen väkijoukkojen, ryhmien tai yhteisöjen väkivaltainen liikehdintä tai yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta
- julkisen talouden häiriö
- rahoitusjärjestelmän häiriö
- energiahuollon häiriöt
- tieto- ja viestintäverkkojen ja palveluiden häiriöt
- kuljetusten jatkuvuuden häiriöt
- terveysturvallisuuden häiriöt
- vesihuollon häiriöt
- elintarvikehuollon häiriöt ja ruoka- ja ravintoturvan heikkeneminen
- laajat ja pitkäkestoiset onnettomuustilanteet
Lähteitä ja linkkejä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, luku 4:
https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-2017/
Turvallinen Suomi 2018, s. 15–30:
https://turvallisuuskomitea.fi/turvallinen-suomi-2018-tietoa-suomen-kokonaisturvallisuudesta/
Kansallinen riskiarvio 2023:
https://intermin.fi/pelastustoimi/varautuminen/kansallinen-riskiarvio