Huoltovarmuus

Huoltovarmuuden päämäärä

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Välttämätön infrastruktuuri ja kriittinen tuotanto turvataan kaikissa tilanteissa.

Kansallisen varautumisen rinnalla käytetään hyväksi Euroopan unionissa toteutettuja varautumistoimenpiteitä. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein.

Poikkeusoloissa turvataan väestön toimeentulo ja talouden toiminta sekä tuetaan maanpuolustusta.

Lisää aiheesta

Huoltovarmuus Suomessa

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimaan.

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on yhdessä huoltovarmuusorganisaation sektorien ja poolien kanssa sovittaa yhteen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita ja hyötyjä varautumistoimenpiteissä.

Kansantaloutemme on yhä tiiviimmin integroitunut kansainväliseen talouteen. Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys saattavat aiheuttaa uusia riskitekijöitä. Tämän vuoksi huoltovarmuuden keinoja kehitetään jatkuvasti.

Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua mm. valmiussuunnitelmien avulla jatkamaan toimintaansa häiriö- ja poikkeusoloissa. Elinkeinoelämällä ei yleensä ole lakisääteistä velvollisuutta varautua. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä näihin liittyvä riskienhallinta.