Sotilaallinen ympäristö

  • Suomen lähialueiden turvallisuustilanne on säilynyt vakaana ja sotilaallinen valmius on pidetty verraten alhaisella tasolla, mutta vuoden 2014 kesästä alkaen on sotilaallinen toiminta lisääntynyt.
  • On kuitenkin varauduttava muualta heijastuvien kriisien vaikutuksiin.
  • Venäjälle Pietari, Suomenlahti, Kuola ja Kaliningrad tärkeitä.
  • Ruotsin puolustus perustuu oman alueen puolustamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan soveltuviin, teknisesti kehittyneisiin asevoimiin.
  • Norja on keskittynyt ensisijaisesti kansainvälisiin tehtäviin mutta säilyttää toimintakykynsä pohjoisilla alueilla.
  • Baltian maat kykenevät valvomaan alueitaan ja nojaavat puolustuksensa Natoon.
  • Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itämeren eteläosissa.

Lisää aiheesta

ASEVOIMAT SUOMEN LÄHIALUEILLA

Suomi: Sotilaita 22 200 (reservi 216 000), 160 taistelupanssarivaunua, 800 kevyttä panssarivaunua, 681 kenttätykkiä,
62 hävittäjäkonetta (F-18 Hornet), 8 ohjusvenettä.

Ruotsi: Sotilaita 15 000 (reservi 22 000), 129 taistelupanssarivaunua, 1 100 kevyttä panssarivaunua, 8 kenttätykkiä, 84 raskasta kranaatinheitintä, 100 hävittäjäkonetta (JAS-39), 5 sukellusvenettä, 9 korvettia ja taisteluvenettä.

Viro: 6 600 sotilasta (reservi 12 000), 170 kevyttä panssarivaunua, 66 kenttätykkiä ja 179 raskasta kranaatinheitintä.

Latvia: 5 310 sotilasta (reservi 7 800), 27 kenttätykkiä, 25 raskasta kranaatinheitintä ja 5 taisteluvenettä.

Liettua: 18 300 sotilasta (reservi 6 700), 238 kevyttä panssarivaunua, 22 kenttätykkiä ja 4 taisteluvenettä.

Venäjä: Pietarin ja Kaliningradin alueet: maavoimia 4 mekanisoitua prikaatia, 1 maahanlaskudivisioona ja 4 tykistöprikaatia. Itämeren laivasto: 2 sukellusvenettä, 8 suurta pinta-alusta ja 31 taisteluvenettä.

Lähde: The Military Balance 2018 (IISS, London)

Edellinen sivu

Seuraava sivu