Sotilaallinen kriisinhallinta

Kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen ehdot

• Toiminnan pitää edistää rauhaa ja turvallisuutta
• Presidentin päätös, Valtioneuvoston ja Eduskunnan tuki
• Pääsääntöisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätös operaation toteuttamisesta
• Poikkeustilanteissa mahdollisuus osallistua myös muihin operaatioihin esim. EU:n taisteluosastoissa

Suomi on osallistunut yli 30 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956 alkaen. Operaatioiden toimeenpanosta voi vastata YK tai Etyj, mutta myös esimerkiksi Nato, EU tai operaatiota johtava maa.

Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista. Operaatioissa on mukana sekä palkattua henkilöstöä että reserviläisiä. Lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista. Nykyään on 400–500 sotilasta kerrallaan.

Suorituskykyjen kehittäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä

• osallistumalla harjoituksiin ja koulutuksiin
• sijoittamalla henkilöstöä kansainvälisiin esikuntiin
• teettämällä joukoilleen kansainvälisiä arviointeja
• ottamalla osaa EU:n, Naton ja YK:n kriisinhallintaoperaatioihin
• puolustusyhteistyön kautta

Asevalvonta

Asevalvontasopimukset mahdollistavat tarkastukset ja arvioinnit sekä kahden- tai monenvälisen sotilaallisen yhteistyön. Asevalvontatoimilla ja aserajoitussopimuksilla pyritään rajoittamaan ja valvomaan erilaisin sopimuksin aseita tai sotilaallisia resursseja ja siten vähentämään sotilaallisia jännitteitä. Suomi on mukana useissa asevalvontasopimuksissa kuten Wienin asiakirjassa (Vienna Document) ja Open Skies -sopimuksessa.

Standardisointi

Standardisoinnin tarkoituksena on helpottaa koko yhteiskuntaa. Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä sekä vähentävät virheitä ja väärinkäsityksiä. Myös monikansallista sotilaallista yhteistoimintakykyä ja materiaalista yhteensopivuutta rakennetaan standardien avulla. On tärkeää, että kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa käytettävä materiaali on riittävän samankaltaista, ja että toiminnassa kyetään noudattamaan samoja toimintatapoja.

Puolustusvoimat tarjoaa kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden saada tuotteitaan esimerkiksi Naton materiaalinimikkeistöön, mikä helpottaa suomalaisten tuotteiden myyntiä nimikkeistötoimintaan osallistuvissa maissa. Nimikkeistötoimintaan osallistuu lähes 70 maata.

Puolustusvoimien osallistuminen Pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön

Puolustusvoimat on jatkuvassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden asevoimien kanssa. Pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on pitkä historia.

Yhteistyön tavoitteita ovat

• kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen
• kustannustehokkuus
• yhteisten ratkaisujen käyttöönotto.

Aloitteita yhteistyömuodoista voidaan tehdä poliittisella tasolla tai asevoimissa. Ideat ja aloitteet valmistellaan NORDEFCO-rakenteessa (Nordic Defence Cooperation, Pohjoismainen puolustusalan yhteistyö).

Puolustusvoimien osallistuminen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Puolustusyhteistyön kehittäminen yhteistyössä EU-instituutioiden kanssa vahvistaa jäsenmaita ja siten Eurooppaa globaalina toimijana.

Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhankumppanuuteen

Kumppanuusyhteistyön keskeinen tavoite on sotilaallisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita varten.

Yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen sekä tiedonvaihto ja yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen.