Kansainvälinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö

Perusteita

  • Vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma
  • Rauhan ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja yhteiskuntien kehittäminen
  • Alueellisen turvallisuuden vahvistaminen
  • Oman turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen

Yhteistyön muotoja

  • Osallistuminen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämiseen
  • Nato-kumppanuusyhteistyö
  • Osallistuminen konfliktinehkäisyyn, rauhanvälitykseen ja rauhanrakentamiseen
  • Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan ja terrorisminvastaiseen yhteistyöhön
  • Ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusalan yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa
  • Pohjoismaiden välinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö
  • Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö
  • Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Baltian maiden kanssa

Lisää aiheesta

Suomi on osallistunut YK:n johtamaan rauhanturvaamistoimintaan vuodesta 1956 lähtien. Toimintaa on laajennettu 1990-luvulla kattamaan myös muita kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviä ja muitakin kuin YK-johtoisia operaatioita.

EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön kivijalka on EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut viime vuosina turvallisuusympäristön muutosten seurauksena. EU:n perussopimuksessa on keskinäisen avunannon lauseke, joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi.

Suomelle tärkeitä asioita EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat muun muassa nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyön tehostaminen. Suorituskyky-yhteistyön avulla voidaan välttää päällekkäisten ja tehottomien puolustusmateriaalihankintojen tekeminen. Suomi on mukana keskeisissä yhteistyöhankkeissa kuten pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä (PRY, Permanent Structured Cooperation, PESCO), puolustussuunnittelun vuotuisessa arviointiprosessissa (Coordinated Annual Review on Defence, CARD) sekä EU:n puolustusrahastohankkeessa (European Defence Fund, EDF). EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita. Suomi on osallistunut lähes kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimat osallistuu myös Euroopan puolustusviraston (EDA) projekteihin.

Naton kanssa Suomi on tehnyt yhteistyötä vuodesta 1994, jolloin Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP). Vuodesta 2015 lähtien Suomi on osallistunut ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön” (Enhanced Opportunities Program, EOP). Nato-kumppanuusyhteistyön avulla Suomi voi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta, suorituskykyjä ja korkeaa yhteistoimintakykyä mm. osallistumalla monipuolisesti Naton harjoituksiin, koulutustoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin.

Suomen Nato-yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen sekä tiedonvaihto ja yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen. Koulutus- ja harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa harjoituksissa. Vuosittain Suomi on mukana noin 200 koulutustapahtumassa ja 15–20 harjoituksessa. Suomi edistää tiedonvaihtoa Naton kanssa turvallisuusympäristön tilanteesta ja sotilaallisesta varautumisesta. Suomi osallistuu myös Nato-johtoisiin operaatioihin Kosovossa (KFOR) ja Irakissa (NMI koulutusoperaatioon)

Pohjoismaisella puolustusalan yhteistyöllä (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) haetaan sotilaallista yhteensopivuutta ja sitä kautta tiiviimpää yhteistoimintaa koulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on myös Pohjoismaiden strategisen ja operatiivisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen kriisin ja konfliktin varalta.

Linkki kohtaan Pohjoismainen puolustusyhteistyö.

Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on viime vuosina tiivistynyt. Suomi ei aseta ennakkoon rajoitteita puolustusyhteistyön syventämiselle Ruotsin kanssa.

Linkki kohtaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö.

Lähteitä ja linkkejä