Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät tiivistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Pohjoismaiselle yhteistyölle on laaja poliittinen ja kansalaisten tuki.

Pohjoismaisella ulko- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on pitkä historia. Yhteistyötä on tehty vuosikymmenten ajan esimerkiksi rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Viime vuosina pohjoismainen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on syventynyt entisestään. Hyvä esimerkki syventyneestä yhteistyöstä on Pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco.

Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät tiivistä yhteistyötä, vaikka maat eroavatkin puolustusratkaisujen osalta toisistaan. Pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä tehdään sekä kahden- että monenvälisesti yhteisten intressien pohjalta. Suomen yhteistyö muiden Pohjoismaiden ja etenkin Ruotsin kanssa on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut mm. Itämeren ja muun lähialueen heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti eri viranomaisten kesken ja se on usein hyvin konkreettista.

Yhteisten intressien pohjalta yhdessä toimien Pohjoismaat voivat vahvistaa oman alueensa turvallisuutta sekä lisätä panostaan globaalin turvallisuuden edistämisessä. Pohjoismaiselle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle yhteistyölle on laaja poliittinen ja kansalaisten tuki. Pohjoismaisessa kanssakäymisessä voidaan valikoidusti edistää myös muita Suomelle keskeisiä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pilareita, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja Nato-yhteistyötä.

Samalla turvallisuusuhkien moninaisuus Suomen lähialueilla on lisääntynyt, esimerkkeinä hybridivaikuttaminen, hallitsematon muuttoliike ja terrorismi sekä uusiin teknologioihin liittyvät turvallisuushaasteet. Kansainvälisen oikeuden ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolustaminen on entistä tärkeämpää. Muutokset vaikuttavat pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen agendaan ja tarjoavat haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia ja tarpeita yhteistyölle.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäistä yhteistyötä (Nordic-Baltic, NB8) on tehty 1990-luvulta alkaen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerien ensimmäinen yhteinen kokous järjestettiin vuonna 1990, joten vuonna 2020 on vietetty yhteistyön 30-vuotisjuhlaa. Suomi toimii NB8-yhteistyön puheenjohtajamaana vuonna 2021. Yhteistyöhön osallistuvat maat vuorottelevat puheenjohtajina – tällä hetkellä NB8-yhteistyötä johtaa Viro. Suomi toimi edellisen kerran puheenjohtajana vuonna 2011.

Pohjoismaat ja Baltian maat ovat Suomelle läheisiä yhteistyökumppaneita monella alalla. NB8-ryhmän kesken käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita sekä globaalista että Euroopan näkökulmasta. Viime aikoina agendalle on noussut mm. digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. NB8-yhteistyö täydentää EU-integraatiota sekä Pohjoismaiden välistä N5 yhteistyötä ja dialogia

Lisää aiheesta

Suomi on osallistunut YK:n johtamaan rauhanturvaamistoimintaan vuodesta 1956 lähtien. Toimintaa on laajennettu 1990-luvulla kattamaan myös muita kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviä ja muitakin kuin YK-johtoisia operaatioita.

EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön kivijalka on EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut viime vuosina turvallisuusympäristön muutosten seurauksena. EU:n perussopimuksessa on keskinäisen avunannon lauseke, joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi.

Suomelle tärkeitä asioita EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat muun muassa nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyön tehostaminen. Suorituskyky-yhteistyön avulla voidaan välttää päällekkäisten ja tehottomien puolustusmateriaalihankintojen tekeminen. Suomi on mukana keskeisissä yhteistyöhankkeissa kuten pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä (PRY, Permanent Structured Cooperation, PESCO), puolustussuunnittelun vuotuisessa arviointiprosessissa (Coordinated Annual Review on Defence, CARD) sekä EU:n puolustusrahastohankkeessa (European Defence Fund, EDF). EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita. Suomi on osallistunut lähes kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimat osallistuu myös Euroopan puolustusviraston (EDA) projekteihin.

Linkki kohtaan Kansainvälinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö

Naton kanssa Suomi on tehnyt yhteistyötä vuodesta 1994, jolloin Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP). Vuodesta 2015 lähtien Suomi on osallistunut ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön” (Enhanced Opportunities Program, EOP). Nato-kumppanuusyhteistyön avulla Suomi voi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta, suorituskykyjä ja korkeaa yhteistoimintakykyä mm. osallistumalla monipuolisesti Naton harjoituksiin, koulutustoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin.

Suomen Nato-yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen sekä tiedonvaihto ja yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen. Koulutus- ja harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa harjoituksissa. Vuosittain Suomi on mukana noin 200 koulutustapahtumassa ja 15–20 harjoituksessa. Suomi edistää tiedonvaihtoa Naton kanssa turvallisuusympäristön tilanteesta ja sotilaallisesta varautumisesta.

Linkki kohtaan Kansainvälinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaisella puolustusalan yhteistyöllä (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) haetaan sotilaallista yhteensopivuutta ja sitä kautta tiiviimpää yhteistoimintaa koulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on myös Pohjoismaiden strategisen ja operatiivisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen kriisin ja konfliktin varalta.

Linkki kohtaan Pohjoismainen puolustusyhteistyö

Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on viime vuosina tiivistynyt. Suomi ei aseta ennakkoon rajoitteita puolustusyhteistyön syventämiselle Ruotsin kanssa.

Linkki kohtaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö.

Lähteitä ja linkkejä

Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö
https://um.fi/pohjoismainen-ulko-ja-turvallisuuspoliittinen-yhteistyo