Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärät ja sisältö

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärät ja sisältö

  • Valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
  • Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen
  • Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen
  • Yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen

Turvallisuuspolitiikan tavoite: kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään ennakolta aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.

Lisää aiheesta

Käsitteellä turvallisuus ymmärretään valtiollisella tasolla maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Laaja turvallisuuskäsite sisältää lisäksi yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden.

Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen, ulkopolitiikan, talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (kuten sisäisen turvallisuuden) aloja.

Turvallisuuspolitiikka voidaan ymmärtää myös kattokäsitteeksi, jonka toiminnat ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus (tai puolustuspolitiikka), ja perustan muodostaa yhteiskunta, jonka toiminnat on turvattava.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuuden. Valtioneuvosto julkaisee myös erillisen puolustusselonteon (viimeksi 2017), jonka pohjalta toteutetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon 2020 mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

Kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksienturvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.

Selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ovat seuraavat:

  • Ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistäminen, joka sisältää EU:n toimintakyvyn ja yhtenäisyyden vahvistamisen, yhteistyön syventämisen Ruotsin kanssa, Nato-kumppanuuden kehittämisen, kahdenväliset suhteet etenkin Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan kanssa sekä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamisen.
  • Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, johon kuuluu sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukeminen, YK-järjestelmän tukeminen, avoimen ja oikeudenmukaisen kaupankäynnin vahvistaminen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä arktisen yhteistyön korostaminen.
  • Globaalin vastuun kantaminen, joka sisältää ihmisoikeuksien painottamisen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, globaalin terveysturvallisuuden vahvistamisen, kestävän kehityksen edistämisen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä vaikuttamisen globaalin muuttoliikkeen syihin.
  • Rauhan rakentaminen, joka sisältää Suomen rauhanvälitysosaamisen vahvistamisen, osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan sekä asevalvonnan ja aseriisunnan sopimusjärjestelmän vahvistamisen.

Lähteitä ja linkkejä

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020:
https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-876-2

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2017:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-370-5

Pekka Visuri, Maailman muutos ja Suomi. WSOYpro 2011.