ASEVOIMAT

Asevoimien tehtävänä on

  • Kiinan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
  • Kiinan yhdistymisen turvaaminen
  • Kiinan turvallisuuden  ja etujen turvaaminen uusilla toiminta-alueilla
  • Kiinan ulkomaisten intressien turvaaminen
  • Kiinan strategisen pelotteen ja ydinvastaiskukyvyn ylläpito
  • Osallistuminen alueelliseen ja kansainväliseen turvallisuusyhteistyöhön sekä rauhan säilyttämiseen
  • Kiinan poliittisen turvallisuuden ja sosiaalisen vakauden säilyttäminen
  • Muut tehtävät, kuten pelastus ja katastrofiapu, vartiointitehtävät sekä kansallisen talouden ja sosiaalisen kehityksen tukeminen.

Lisää aiheesta

Kiinan kansan vapautusarmeija, englanniksi People’s Liberation Army (PLA), perustettiin 1.8.1927. Sen vahvuus on 2 035 000 sotilasta. Kiinan presidentti, puheenjohtaja Xi Jinping ilmoitti Kiinan kommunistisen puolueen 19. puoluekokouksessa lokakuussa 2017 tavoitteeksi, että Kiinan kansanarmeijan suorituskyky on maailman kärkeä vuonna 2050. Kiinan presidentti on asevoimien ylipäällikkö ja keskussotilaskomission puheenjohtaja.

Kiinan asevoimiin kuuluu kolme erillistä kokonaisuutta, joista kahta voidaan pitää puolisotilaallisena organisaationa. Ensimmäinen kokonaisuus, joka on sotilaallinen, muodostuu Kiinan kansan vapautusarmeijan vakinaisista- ja reserviyksiköistä. Toinen kokonaisuus on puolisotilaallinen Kansan aseelliset poliisivoimat (aseellinen poliisi, engl. People’s Armed Police Force, PAPF) ja kolmas on puolisotilaallinen Kansan miliisi (engl. People’s miltia).

Kiinan kansan vapautusarmeijassa on neljä puolustushaaraa ja yksi itsenäinen aselaji. Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat sekä ohjusjoukot, itsenäisenä aselajina strategiset tukijoukot. Lisäksi itsenäisenä toimijaksi keskussotilaskomission alaisuuteen on perustettu vuonna 2016 ylijohdon logistiikkajoukot, mutta niiden asema puolustushaaroihin nähden ei ole vielä selkeä. Maavoiminen vahvuus on 975 000, merivoiminen 240 000, ilmavoimien 395 000 ja ohjusjoukkojen 100 000 sotilasta. Strategisissa tukijoukoissa on 175 000 ja muissa organisaatioissa 150 000 sotilasta. Reservin vahvuus on 510 000 sotilasta.

Asevoimiin kuuluvat myös aseellinen poliisi ja miliisi, mutta miliisi ei ole osa Kiinan kansan vapautusarmeijaa. Aseellisen poliisin vahvuus on 660 000 poliisia ja miliisijoukkojen arvioitu vahvuus on noin 8 000 000 henkeä.

Kiinassa on voimassa yleinen asevelvollisuus, jonka pituus on kaksi vuotta. Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa miestä ja yli 9 miljoonaa naista. Näistä asepalveluksen joko Kiinan kansan vapautusarmeijassa tai aseellisessa poliisissa aloittaa vuosittain noin 600 000 henkilöä. Varusmiespalveluksen voidaan kutsua iältään 18–22 -vuotiaat miehet ja naiset asevoimien harkinnan mukaan. Käytännössä valinta on kohdistunut 18–20 -vuotiaisiin miehiin ja 18–19 -vuotiaisiin naisiin. Varusmiespalveluksen kutsuttavilla ei ole koulutusvaatimusta, mutta palvelukseen kutsutaan peruskoulun tai ylemmän koulutuksen suorittaneita.

Puolustusmenot

Vuosi Miljardia USD Kasvuprosentti edellisvuodesta Osuus % BKT:sta
2015 142,4 10,4 1,27
2016 143,7 6,7 1,28
2017 150,5 6,8 1,26
2018 174,5 8,1 1,27

Puolustusmenot eivät sisällä kaikkia puolustuskustannuksia. Muun muassa sotavarustuksen hankinta ulkomailta ja tutkimus- ja kehitystoiminnan menot eivät sisälly puolustusbudjetin menoihin. Nämä huomioiden vuoden 2017 puolustusmenot arvioidaan olevan yli 190 miljardia USD.

Huom. Lähteenä käytetyssä Annual Report to Congress, Military and Security Developments Involving the People’s Republic China 2018 s. 82 todetaan: “China’s published military budget omits several major categories of expenditure, including R&D and foreign weapons procurement. Actual military-related spending is higher than its official budget, estimated at more than $190 billion in 2017. It is difficult to precisely calculate actual military expenses, largely because of China’s poor accounting transparency.”

Maailman maiden puolustusmenoista vuonna 2017 Kiinan osuus oli toiseksi suurin (9,5 %) Yhdysvaltojen (38,2 %) jälkeen.