Kiinan strateginen vaikuttaminen

  • Vyöhyke ja tie (Belt and Road) -hanke
  • Voice of China -mediakonserni
  • Konfutse-instituutit

Lisää aiheesta

Kiina on muuttanut kansainvälistä toimintatapaansa aikaisemmasta puuttumattomuuspolitiikasta aktiivisemmaksi. Se on näkynyt rauhanturvaamisen lisäksi muun muassa johtavan roolin tavoitteluna kansainvälisessä kaupassa sekä tiedotuksessa. Käytännön esimerkkeinä muuttuneesta toimintatavasta voidaan nostaa esille Belt and Road (vyöhyke ja tie) -hanke sekä kiinalaisten näkemyksen aktiivinen tiedottaminen ympäri maailmaa.

Kiina julkisti vyöhyke ja tie -hankkeensa vuonna 2013. Se käynnistettiin esittelemällä ajatus kahdesta kauppareitistä Kiinasta Eurooppaan. Vyöhyke on maareitti, joka kulkee Keski-Aasian kautta Lähi-itään ja Eurooppaan. Tie on merireitti Kaakkois-Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Se kulkee Etelä-Kiinan meren rannikoita pitkin Indonesiaan sekä siitä Intiaan, Sri Lankaan, Keniaan ja edelleen Kreikan Pireuksen kautta Venetsiaan. Hankkeeseen on ilmoittautunut yli 75 maata, joissa asuu yhteensä puolet maailman väestöstä. Maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on neljännes koko maailman bruttokansantuotteesta.

Kiina on ilmoittanut, että hankeen tavoitteena on uudistaa maailmankaupan logistiikkareittien verkostoa, jotta tavarat ja palvelut siirtyvät maasta toiseen nykyistä nopeammin. Uudistus toteutetaan rakentamalla teitä, rautateitä, lentokenttiä ja satamia sekä tieto- ja sähköverkkoja. Hankkeen investointien avulla Kiina suunnittelee logistiikan kehittämisen lisäksi avaavansa itselleen osallistujamaiden rahoitusmarkkinoita ja kykenevänsä suuntaamaan niiden talouspolitiikkaa myönteisemmäksi omalle talouspolitiikalleen.

Aluksi myönteisesti vastaanotettu hanke on kohdannut vastustusta eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltalaisarvion mukaan 66 maassa käynnissä olevista vyöhyke ja tie -hankkeista noin 14 prosenttia on kohdannut erilaisia vaikeuksia kuten yleistä vastustusta, viivästyksiä ja huolia kansallisesta turvallisuudesta https://www.rwradvisory.com/category/media/page/3/. Näin tapahtui esimerkiksi Malesiassa, missä pääministeri pysäytti käynnissä olevat suuret kiinalaishankkeet kesällä 2018. Hän totesi, että maalla ei ole niihin varaa. Samalla hän toi esiin epäilyksensä, että hankkeisiin liittyy Kiinan strategisia tavoitteita Etelä-Kiinan merellä ja Malakan salmessa. Eräissä maissa vyöhyke ja tie -hankkeisiin liittyvien lainojen osuus valtioiden kokonaisvelkataakasta on noussut huomattavan suureksi, mikä saattaa lisätä lainaajavaltioiden riippuvuutta Kiinasta. Esimerkiksi Djiboutin valtion takaamista uusista lainoista vuosina 2014-16 yli 90 % on kiinalaisista rahoituslaitoksista https://www.imf.org/external/pubs/ft/dsa/pdf/2017/dsacr1787.pdf .

Kiina on perustanut useita englanninkielisiä tiedotuskanavia saadakseen oman näkemyksensä välitettyä myös muille kuin kiinankieliselle yleisölle. Ohjelmistollaan yhtiöt haluavat antaa vaihtoehdon länsimaisten tiedotusvälineiden tarjonnalle. Tunnetuimpia ovat China Daily, Xinhua News Agency, China Radio International (CRI) ja China Global Television Network (CGTN). Viimeksi mainittu oli aikaisemmin CCTV-News ja CCTV-9. Se vaihtoi nimensä joulukuussa 2016 CGTN:ksi, mutta on edelleen osa CCTV:tä.

CGTN:n lähetykset ovat nähtävissä maanosasta ja maasta riippuen satelliitin, paikallisverkon tai internetin välityksellä yli 70 maassa. Yhtiö lähettää ohjelmaa kuudella kanavalla, viidellä eri kielellä. Yksi kanavista on englanninkielinen vuorokauden ympäri uutisia ja dokumentteja lähettävä kanava. Televisioyhtiöön pääkonttori on Pekingissä, mutta sillä on suuria aluetoimistoja myös Washingtonissa (CGTN America) ja Nairobissa (CGTN Africa). Sen suunnitelmissa on avata kolmas vastaava toimisto vuonna 2018 Lontooseen (CGTN Europe). China Radio Internationalin lähetykset ovat kuultavissa yli 60 kielellä ympäri maailmaa. Keväällä 2018 China Central Television (CCTV), China Radio International ja China National Radio yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi nimeltä Voice of China.

Tiedotusvälineiden lisäksi Kiina on perustanut yli 500 Konfutse-instituuttia ympäri maailmaa. Ne ovat akateemisia koulutus- ja tutkimusinstituutteja, joiden toiminnan tarkoituksena on edistää kiinalaisen kulttuurin tuntemusta, nyky-Kiinaan keskittyvää tutkimusta sekä kiinan kielen opiskelua. Suomessa instituutti sijaitsee Helsingin yliopiston yhteydessä.