ASEVOIMAT

Kansallisen puolustuksen päämäärät

  • poliittisen yhteiskuntajärjestyksen ja kansalaisten turvaaminen sekä sosiaalisen vakauden säilyttäminen
  • Taiwanin itsenäisyyspyrkimysten vastustaminen
  • Separatististen liikkeiden murtaminen (Tiibet ja Itä-Turkestan)
  • Kiinan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
  • Kiinan merellisten oikeuksien ja etujen turvaaminen
  • Kiinan etujen turvaaminen ulkoavaruudessa, sähkömagneettisessa sekä kyberympäristössä
  • Kiinan ulkomaisten etujen turvaaminen
  • Maan kestävän kehityksen tukeminen

Puolustusmenot

Vuosi Mrd USD Kasvu ed. vuodesta % BKT-osuus %
2015 142,4 10,4 1,27
2016 143,7 6,7 1,28
2017 150,5 6,8 1,26
2018 174,5 8,1 1,27
2019 181 8,4 1,29

Puolustusmenot eivät sisällä kaikkia puolustuskustannuksia. Muun muassa sotavarustuksen hankinta ulkomailta ja tutkimus- ja kehitystoiminnan menot eivät sisälly puolustusbudjetin menoihin.

Maailman maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista vuonna 2019 Kiinan osuus oli toiseksi suurin (9,4 %) Yhdysvaltojen (38,2 %) jälkeen.

Lisää aiheesta

Kiinan kansan vapautusarmeija (engl. People’s Liberation Army, PLA) perustettiin 1.8.1927. Se on maailman suurin armeija, rauhan ajan vahvuus on 2 035 000 sotilasta. Presidentti, puheenjohtaja Xi Jinping ilmoitti Kiinan kommunistisen puolueen 19. puoluekokouksessa 2017 tavoitteeksi, että Kiinan armeijan suorituskyky on maailman kärkeä vuonna 2050. Kehittämisen ajatus on siinä, että vaikka valmistaudutaan informaatiota hyödyntävään sotaan, pitää valmistautua myös tekoälyn tuomiin automaattisiin mahdollisuuksiin sodankäynnissä.

Kiinan asevoimiin kuuluu kolme erillistä kokonaisuutta, joista kahta voidaan pitää puolisotilaallisena organisaationa. Ensimmäinen kokonaisuus, joka on sotilaallinen, muodostuu Kansan vapautusarmeijan vakinaisista ja reserviyksiköistä. Toinen kokonaisuus sisältää puolisotilaalliset Kansan aseelliset poliisivoimat (aseellinen poliisi, engl. People’s Armed Police Force, PAPF) ja rannikkovartioston (China Coast Guard), ja kolmas on puolisotilaallinen kansanmiliisi (engl. People’s militia).

Kansan vapautusarmeijassa on neljä puolustushaaraa ja yksi itsenäinen aselaji. Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat sekä ohjusjoukot, itsenäisenä aselajina strategiset tukijoukot. Lisäksi itsenäisenä toimijana Keskussotilaskomission alaisuudessa ovat vuonna 2016 perustetut ylijohdon logistiikkajoukot. Maavoimien vahvuus on 975 000, merivoiminen 250 000, ilmavoimien 395 000 ja ohjusjoukkojen 120 000 sotilasta. Strategisissa tukijoukoissa on 145 000 ja muissa organisaatioissa 150 000 sotilasta. Reservin vahvuus on 660 000 sotilasta.

Aseellisen poliisin vahvuus on noin 1,5 miljoonaa poliisia. Sen alaisena toimii rannikkovartiosto (China Coast Guard), jonka palveluksessa on noin 16 000 henkeä ja noin 500 alusta. Aseellisen poliisi toiminta liittyy sisäiseen turvallisuuteen ja kotimaan vakauden hallintaan. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa valtiojohdon suojaaminen, rajavalvonta ja sisäinen turvallisuus.

Aseellinen viranomainen on myös Meriturvallisuusvirasto, jonka vahvuuteen kuuluu noin 100 alusta.

Kansanmiliisin vahvuus on noin 8 miljoonaa henkeä, ja se jakautuu maa- ja merikomponentteihin. Kansanmiliisi ei ole osa Kiinan kansan vapautusarmeijaa.

Kiinassa on yleinen asevelvollisuus, jonka pituus on kaksi vuotta. Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa miestä ja yli 9 miljoonaa naista. Näistä asepalveluksen joko Kansan vapautusarmeijassa tai aseellisessa poliisissa aloittaa vuosittain noin 600 000 henkilöä. Varusmiespalvelukseen määrätään 18–22-vuotiaat miehet ja naiset asevoimien harkinnan mukaan. Käytännössä valinta on kohdistunut 18–20-vuotiaisiin miehiin ja 18–19 vuotiaisiin naisiin. Varusmiespalvelukseen kutsutaan peruskoulun tai ylemmän koulutuksen suorittaneita. Miehet ja naiset voivat myös itse ilmoittautua palvelukseen vapaaehtoisiksi, jos heitä ei ole määrätty. Pääosa asevoimien henkilöstöstä on miehiä. Valinnan perusteina ovat terveysviranomaisten antamat tiedot henkilöiden fyysisistä ominaisuuksista. Muun muassa pituus ja sosiaalinen asema ovat ratkaisevia tekijöitä, naisilla myös ulkonäkö. Erityistehtäviin kuten ilmavoimiin ja tiedustelu- ja turvallisuuspalveluun etsitään värvättäviä henkilöitä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tällaisten henkilöiden taustat tutkitaan monen sukupolven takaa.

Kiina pyrkii kuromaan umpeen sotateknologista jälkeenjääneisyyttä Yhdysvaltoihin verrattuna. Tässä mielessä se pyrkii myös läheiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa ja on saanut Venäjältä kehittynyttä aseteknologiaa.