Kiinan kansan vapautusarmeijan johtamisrakenne

Kiinan kansan vapautusarmeijan johto

Lisää aiheesta

Kiinan asevoimissa on käynnissä suuri organisaatiouudistus, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2015–2020. Keskussotilaskomission rakenne muutettiin ja seitsemän maanpuolustusalueen tilalle muodostettiin operatiivisiksi johtoportaiksi viisi alue-esikuntaa johtamaan erillisiä sotatoimialueita (Theatre Command tai maanpuolustusalue), itäinen, eteläinen, läntinen, pohjoinen ja keskinen. Alue-esikuntien vastuualueet ovat Kiinan rajojen sisällä. Operaatiot rajojen ulkopuolella ovat Keskussotilaskomission johdossa. Jokaisessa alueella on yhteisoperaatioiden johtokeskus (alue-esikunta), jossa suunnitellaan ja valmistellaan puolustushaarojen yhteisoperaatioita. Alue-esikunta johtaa sotatoimia ja kaikkia siellä olevia joukkoja omalla vastuualueellaan, poisluettuna Keskussotilaskomission alaiset joukot. Lyhyen ja keskimatkan ohjusjoukkojen pääosa on ryhmitetty Itäiselle maanpuolustusalueelle.

Nykytilanteessa yhteisoperaatioiden tarve korostuu pohjoisella, itäisellä ja eteläisellä vastuualueella. Alue-esikuntien organisaatioon sisältyvät puolustushaarakohtaiset alaesikunnat.

Kiinan maanpuolustusalueet. Kuvalähde: Stratfor.com

Kiinan maanpuolustusalueet. Kuvalähde: Stratfor.com

Puolustushaaroja koski kolme suurta muutosta: maavoimiin perustettiin maavoimien esikunta, strategiset ohjusjoukot saivat puolustushaarastatuksen, ja ne nimettiin Kansanarmeijan ohjusjoukoiksi (ohjusjoukot) sekä perustettiin strategiset tukijoukot, jotka vastaavat operaatioista informaatioympäristössä ja avaruudessa.

Puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat, ilmavoimat ja ohjusjoukot. Alue-esikunnat johtavat sotatoimia ja kaikkia joukkoja omilla vastuualueillaan, poisluettuna Keskussotilaskomission alaiset joukot.

Puolustushaarojen vastuulla on joukkotuotanto ja hallinto, pl. Keskussotilaskomission johdossa olevat ohjusjoukot, strategiset tukijoukot ja ylijohdon logistiset joukot.

Puolueen sotilaskomission puheenjohtaja on Kiinan presidentti, joka on käytännössä asevoimien ylipäällikkö. Keskussotilaskomissio määrittää kansallisen puolustuspolitiikan ja vastaa sotilassuhteista ulkovaltoihin.

Rinnakkaista puolueen ja valtion organisaatiota voidaan määritellä ylipäänsä kaikilla hallinnon aloilla siten, että puolueen organisaatio on päättävä organisaatio ja valtion organisaatio on määräyksiä toimeenpaneva organisaatio. Kiinan hallinnossa ylintä siviili- ja sotilaspäätösvaltaa edustaa Kommunistisen puolueen Politbyroo, jota johtaa Kiinan presidentti.

Keskussotilaskomissio johtaa asevoimia. Keskussotilaskomissioita on kaksi. Toinen on valtiollinen organisaatio ja toinen kommunistipuolueen organisaatio. Periaatteessa kumpikin keskussotilaskomissio on erillinen, mutta käytännössä niissä ovat samat henkilöt. Valtiollisen Keskussotilaskomission kokoonpanoa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty, mutta Kiinan perustuslain mukaan siihen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtajia ja jäseniä. Sen kokoonpanon muodostavat Kiinan korkeimmat siviili- ja sotilasjohtajat, jotka kaikki ovat kommunistipuolueen jäseniä.

Keskussotilaskomissio ohjaa asevoimia sekä operatiivisesti että hallinnollisesti. Operatiivinen johtosuhde Keskussotilaskomissiosta kulkee yhteisoperaatioalue-esikuntien kautta operatiivisiin joukkoihin ja hallinnollinen johtosuhde puolustushaaraesikuntien kautta joukkoihin. Alue-esikunnat muodostavat puolustushaarojen kouluttamista ja varustamista joukoista tehtäviensä mukaisia organisaatioita.

Puolustusministeriö on vastuussa sekä valtioneuvostolle että Keskussotilaskomissiolle. Puolustusministeri on yleensä korkea-arvoinen upseeri. Puolustusministeriö ei ole osa asevoimien operatiivista johtamista.

Kiinan asevoimat eivät ole valtiollinen elin, vaan osa kommunistista puoluetta, ja Keskussotilaskomissio on maan kokonaisturvallisuuden (sotilas- ja siviiliturvallisuus) ylin johto- ja valvontaelin.

Keskussotilaskomission merkittävä päätöksenteon tietolähde ovat siviili- ja sotilastiedustelupalvelut

Valtion turvallisuusministeriön (Ministry of State Security) tehtävät ovat kansallisen turvallisuuden suojaaminen, sisäisen poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden ylläpito, kansallisen turvallisuuslain toteuttaminen ja sen kehittäminen, valtion salaisuuksien suojelu sekä vastavakoilu.

Kansan turvallisuuden ministeriön (Ministry of Public Security) tehtävä ovat poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden ylläpito, korruption vastainen toiminta, taistelu terrorismia vastaan maan sisällä sekä Internetin valvonta. Kansalaisia valvotaan sellaisilta toimilta, jotka poliittisen johdon mukaan voisivat uhata yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja aiheuttaa epävakautta ja epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan. Ministeriön alaisuuteen kuuluu myös poliisi (Public Security Bureau).

Poliittisen työn viraston (Political Work Department Liaison Bureau) tehtävänä on poliittinen sodankäynti. Se tarkoittaa vihamielisten keinojen käyttämistä vastustajan pakottamiseksi toimimaan halutulla tavalla. Virasto kerää ja analysoi muun muassa tietoja korkean tason johtajista (Yhdysvallat, Taiwan, Japani ja muut Kiinan kannalta tärkeät maat).

Sotilastiedustelupalvelu (Intelligence Bureau of the Joint Staff Department) hankkii ja analysoi tietoja sotilaallisen päätöksenteon perustaksi. Tehtäviin kuuluu myös salainen tietojen hankinta käyttäen hyväksi sotilastiedusteluyksikön resursseja. Kiinan sotilasasiamiesverkosto on viraston alainen.

Signaalitiedustelu (PLA 3. Department) hankkii tietoja langattomista ja kiinteistä tietoverkoista ja elektronisista tiedonkäsittelylaitteista.

Elektronisen tiedustelun (PLA 4. Department) tehtävä on hyökkäyksellinen elektroninen sodankäynti. Sillä on kykyä myös elektroniseen (signaali) tiedusteluun.

Lähteitä ja linkkejä