Asevoimien modernisointi

  • Tavoitteena luoda Kansan vapautusarmeijalle kyky voittaa lyhytkestoisia ja osin kiivaita sotia nykyaikaisen informaatioteknologian hallitsemissa taisteluissa
  • Joukkojen taistelukyvyn parantaminen kehittämällä liikkuvuutta, tulivoimaa, suojaa ja tukea, ottamalla joukkojen käyttöön informaatioteknologiaa (mm. tekoäly, kvanttiteknologia, big data, cloud computing, esineiden internet)
  • Kehitettävien suorituskykyjen painopisteet
    • maavoimilla joukkojen yhteisoperaatiot ja strategiset siirrot
    • merivoimilla toiminta valtamerillä ja strateginen ennaltaehkäisykyky
    • ilmavoimilla hyökkäyskyky ja ohjuspuolustus
    • strategisilla ohjusjoukoilla nopea reagointi ja tehokas vastaiskukyky.
    • pitkän kantaman tarkat, älykkäät, havaitsemattomat, miehittämättömät aseet ja järjestelmät

Asevoimien teknologista kehittämistä pyritään vauhdittamaan yhdistämällä kansallisesti sekä siviili- että sotilasteknologia ja sen kehittäminen.

Lue lisää

Kiinan asevoimien suuren organisaatiouudistuksen ensimmäisen vaiheen merkittävin kehitystavoite, oli kyky toteuttaa rajattuja maihinnousuoperaatioita Kiinan lähialueella. Asevoimien kehittäminen jatkuu niin, että vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on kyky käyttää asevoimia Kiinan lähiympäristössä. Vuoteen 2049 mennessä tavoitteena on, että Kiinan asevoimista tulee globaali toimija (World-Class Military). Tämän arvioidaan merkitsevän sitä, että asevoimilla on tuolloin kyky toimia tasaveroisesti Yhdysvaltojen asevoimia vastaan missä tahansa maapallolla.

Kiina pyrkii kuromaan umpeen sotilasteknologista jälkeenjääneisyyttä Yhdysvaltojen kanssa. Tässä mielessä se on pyrkinyt myös läheiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Kiina on Yhdysvaltoja edellä muun muassa taistelualusten määrässä (Kiina 350, Yhdysvallat 293). Kiinalla on 1 250 konventionaalista ballistista ohjusta ja maalta laukaistavaa risteilyohjusta, joiden kantama on 500-5 000 kilometriä. Yhdysvaltojen konventionaalisten ballististen ohjusten kantama on 70–300 kilometriä eikä Yhdysvalloilla ole lainkaan maasta laukaistavia risteilyohjuksia. Tämä johtuu Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä keskikantaman (500-5 000 km) ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta, josta kumpikin maa on 2020 ilmoittanut irtautuvansa. INF-sopimuksen raukeamisen keskeinen syy on nimenomaan Kiinan kasvava ohjusarsenaali ja se, että Kiina ei ole mukana aserajoitussopimuksissa. Kiinalla on maailman suurin ilmatorjunta-aseistus, joka sisältää sekä kotimaisia ja venäläisiä ohjusjärjestelmiä.

Kiinan merivoimien kehityshankkeina on erityisesti taistelualusten (risteilijät, hävittäjät) ohjusasejärjestelmien kantaman kasvattaminen, jotta kyetään vaikuttamaan mahdollisimman kaukaa vastustajan pintalaivastoon. Esimerkiksi Renhai-luokan risteilijää ollaan varustamassa ballistisilla ohjuksilla. Muiden maiden merivoimilla ballistisia ohjuksia on vain sukellusveneissä. Myös uusien lentotukialusten kehittämisellä pyritään lisäämään merivoimien ulottuvuutta erityisesti Tyynenmeren alueella. Kiinan toinen lentotukialus Shangdong pyritään saamaan operatiiviseen valmiuteen vuosien 2020–21 aikana. Kiina on myös rakentamassa lisää lentotukialuksia, joihin suunnitellaan muun muassa laser-aseita ja raidetykkejä.

Merisodankäynnin tehokkuuden lisääminen liittyy vuoden 2035 tavoitteeseen, jolloin Kiinan merellinen sotapotentiaali ja suorituskyky maan lähiympäristössä olisivat tasavertaisia tai jopa suurempia kuin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotavoimien.

Tulevaisuudessa asevoimien roolia ulkopolitiikan päämäärien saavuttamisessa lisätään. Tämän vuoksi asevoimien harjoituksia ja läsnäoloa ulkomailla on viime vuosina lisätty ja ulkomailla olevaa tukikohtaverkostoa pyritään laajentamaan.

Kiinan asevoimien kasvun on mahdollistanut viime vuosikymmenien mittava taloudellinen kasvu. Vuoden 2020 aikana tapahtunut taloustaantuma, talouskehityksen epävarmuus ja kauppasodat voivat vaikuttaa merkittävästi kunnianhimoisiin asevoimien kehittämissuunnitelmiin. Tällä on vaikutusta myös Kiinan lähialueiden turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen sekä Läntisen Tyynenmeren alueelliseen ja globaaliin sotilaalliseen tasapainoon.

Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksella voi olla vaikutusta Kiinan talouden kehittymiseen tulevina vuosina. Kauppasodan jatkuminen Yhdysvaltojen kanssa ja sen aiheuttama taloustaantuma voivat pakottaa Kiinan etsimään uusia keinoja taloutensa kehittämiseen, jotta sotilaalliset kehityshankkeet voidaan toteuttaa. Kiinan kommunistinen puolue on joka tapauksessa vahvasti sitoutunut toteuttamaan myös sotavarustelun keinoin Kiinan suurvalta-aseman palauttamista ja sisä- ja ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.