Kiinan talous

Kansantalouden tunnuslukuja 2019

  • Bruttokansantuote 14 140 miljardia USD
  • BKT per asukas 10 262 USD
  • Vienti 2 500 miljardia USD
  • Tuonti 2 070 miljardia USD

Kiinan talouskasvu oli 6,1 % vuonna 2019. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina.

Lisää aiheesta

Kiinan kasvu on riippuvainen raaka-aineiden lisäksi energiasta. Kiina on investoinut energiaprojekteihin yli 50 maahan taatakseen luotettavat energiatoimitukset. Kiina kattaa raakaöljyn tarpeestaan noin 70 % tuonnilla. Kiinan raakaöljystä noin 80 % kuljetetaan Malakansalmen ja Etelä-Kiinan meren kautta laivoilla. Energiansaannin turvaamiseksi laivojen esteetön liikkuminen on Kiinalle erittäin tärkeää.

Kiina on pyrkinyt parantamaan energiaturvallisuuttaan rakentamalla öljy- ja kaasuputkia Venäjältä, Kazakstanista, Pakistanista ja Myanmarista. Viimeksi mainitun putkilinja on osa jättimäistä Belt and Road -hanketta ja tarjoaa vaihtoehdon Malakansalmen läpikululle. Putkea pitkin siirretään Lähi-idästä ja Afrikasta laivoilla tuotua raakaöljyä Myanmarin rannikolta Kiinaan.

Kiinan talous on muuttunut suunnitelmataloudesta markkinataloudeksi vuonna 1978 aloitettujen uudistusten myötä. Bruttokansantuotteen pitkään jatkunut voimakas kasvu on nostanut yli 500 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle. Kehityksestä huolimatta vielä vuonna 2012 kansallisen köyhyysrajan (vuosiansio 360 USD) alapuolella oli 99 miljoonaa kiinalaista: Maailmanpankin tilaston mukaan vuonna 2018 rajan alapuolella on 23 miljoonaa kansalaista.

Kiinan BKT on maailman toiseksi korkein Yhdysvaltojen jälkeen. Ostovoimakorjatulla BKT:lla arvioituna Kiinan talous on jo Yhdysvaltojen taloutta suurempi.

Kiinan kauppatase on ylijäämäinen. Viennin osuus maan BKT:sta oli vuonna 1979 alle 6 prosenttia ja vuonna 2007 lähes 36 prosenttia. Vuosina 2001–2007 viennin vuotuinen arvo kasvoi 288 miljardista USD:sta 1 400 miljardiin US-dollariin. Vuonna 2019 viennin arvo oli jo 2 500 miljardia USD. Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin tavaran tuoja. Sen tuonnin arvo vuonna 2019 oli noin 2 000 miljardia USD.

Maan koko ja taloudellisen kasvun edellyttämät suuret resurssit rajoittavat kasvuvauhtia. Talouskehitystä hidastavat myös työikäisen väestön määrän supistuminen, maaseudulla vapaana olevan työvoiman väheneminen, ympäristöongelmien hoitaminen sekä jo valmiiksi korkealla olevien velkatasojen nousu ja epävarmuustekijät sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla.

Kiinan talouskasvu oli vuonna 2019 hitainta vuoden 1990 jälkeen. Kasvun hidastumisen syitä olivat erityisesti kotimaisen kysynnän hiipuminen, koronapandemia (COVID-19) sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota.

Kiinan talouskasvu on perustunut investointeihin ja tavaratuotantoon. Nykyinen kasvumalli perustuu yhä enemmän kulutuskysyntään ja palveluihin nojaavalle kasvulle.  Vuoden 2020 talouskasvusta kulutus kattoi 51 %.

Kiina on investoinut vuodesta 2013 lähtien miljardeja noustakseen maailmantalouden veturiksi. Maa pyrkii muuttamaan maailman poliittiset ja taloudelliset suhteet. Kiina haluaa täyttää maailmanmarkkinat tuotteillaan, ja siihen on suunnitelma. Uudeksi silkkitieksi kutsuttu 1 000 miljardin dollarin hanke (Belt and Road Initiative, BRI) on ihmiskunnan historian kallein hanke. Se koostuu rautateistä, merireiteistä ja teistä, jotka johtavat Eurooppaan, Afrikkaan ja muualle Aasiaan. Silkkitien varteen rakennetaan kiinalaisella pääomalla ja teknologialla satamia, rautatieasemia sekä teollisuusalueita.

Huonot tilastot vaikeuttavat Kiinan taloustilanteen arviointia, mutta ennen vuoden 2020 koronakriisiä kasvu hidastui ja markkinahäiriöt lisääntyivät. Koronakriisi vaikutti entisestään talouskasvuun. Pahimmassa tapauksessa jo ennestään huonossa kunnossa olevat ja ylivelkaantuneet yritykset voivat laukaista rahoitussektorille leviävän kriisin. Asuntomarkkinat ovat esimerkki sektorista, jossa pahasti velkaiset kiinteistörakentajat ovat ajautuneet entistä ahtaammalle. Globaalin taloustilanteen nopea heikentyminen aiheuttaa uusia ongelmia kiinalaisyrityksille.