Venäjän valtionjohto ja poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä perustuslain mukaisesti:

  • Toimeenpanovalta
  • Lainsäädäntövalta
  • Tuomiovalta

Lisää aiheesta

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä perustuu 12.12.1993 hyväksyttyyn perustuslakiin. Sen mukaan valta jakautuu toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovaltaan. Lisäksi poliittiseen järjestelmään kuuluu valintajärjestelmä.

Toimeenpanovaltaa käyttää presidentti ja hallitus. Presidentti on myös asevoimien ylipäällikkö.

Lainsäädäntövaltaa käyttää liittokokous (parlamentti). Liittokokous koostuu liittoneuvostosta (ylähuone) ja duumasta (alahuone). Liittoneuvostoon valitaan kaksi edustajaa kustakin subjektista. Duumaan kuuluu 450 edustajaa ja valinta suoritetaan joka viides vuosi.

Tuomiovaltaa käyttävät tuomioistuimet. Ne ovat riippumattomia toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta. Tuomiovalta muodostuu liittovaltion tuomioistuimista, joita ovat perustuslakituomioistuin, korkein välimiestuomioistuin ja korkein oikeus.

Valintajärjestelmä takaa kansalaisille vapaan tahdonilmaisun vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Perustuslaki turvaa monipuoluejärjestelmän ja puolueiden tasapuolisen kohtelun riippumatta ohjelmasta, ideologiasta tai tavoitteista.

“Ohjattu demokratia”

Presidentti Putin on luonut käsitteen ohjattu demokratia. Se on periaatteessa liberaalia demokratiaa, joka kuitenkin sisältää useita autoritaarisia piirteitä. Ohjattuun demokratiaan kuuluu vahva johtamiskulttuuri, ja sen pääteesejä ovat vakaus, suvereniteetti ja perinteisten arvojen kunnioitus. Vakaus tarkoittaa talouden lisäksi kansallista yhteishenkeä. Vakauteen kuuluu myös valtapuolueiden vahva kannatus ja opposition heikko asema. Suvereenius merkitsee Venäjän riippumattomuuden korostamista suhteessa muihin valtioihin ja toimijoihin. Perinteisten arvojen kunnioittamiseen pyritään niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin kansallisen yhteishengen luomisessa.

Venäjän duuman vaalit pidettiin viimeksi syyskuussa 2016. Enemmistön muodostivat 343 edustajaa ja loput noin 100 edustajaa jäivät oppositioon. Puolueittain äänet jakautuivat seuraavasti:

  • Yhtenäinen Venäjä 54,2 %
  • Kommunistit 13,3 %
  • Liberaalidemokraatit 13,1 %
  • Oikeudenmukainen Venäjä 6,2 %
  • Muut 13,2 %

Äänestysprosentti oli 47,9 %. Vaaleihin osallistui 14 puoluetta. Vaaleja tarkkaili ETYJ, joka totesi vaalivilpin olemassaolon, joskin lievempänä kuin vuonna 2011. Yksikään pienpuolueista (Kommunistien Venäjä, Jabloko, Eläkeläispuolue ja Rodina) ei ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä.

Vladimir Putin (s. 1952) aloitti neljännen presidenttikautensa keväällä 2018. Hän on sekä pääministerinä että presidenttinä vieraillut Suomessa toistakymmentä kertaa. Pääministerinä on toiminut vuodesta 2012 alkaen Dmitri Medvedev (s. 1965), joka oli Venäjän presidenttinä vuosina 2008–2012.

Lähteitä ja linkkejä

Duuman vaalit 2016: https://ria.ru/20160918/1476912507.html#/summary

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_2016

Steven Lee Myers, Uusi tsaari. Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (Bazar 2016).

Juntunen Alpo, Venäjän imperiumin paluu (Maanpuolustuskorkeakoulu 2009).