Venäjän sotaharjoitukset

Venäjän sotaharjoitukset

Venäjän asevoimat järjestävät vuosittain eri sotilaspiireissä strategisia pääsotaharjoituksia. Sotaharjoituksiin ovat kuuluneet myös vuodesta 2013 järjestetyt yllätystarkastukset, jotka ajoittuvat usein strategisen harjoituksen aattoon ja testaavat joukkojen valmiutta.  Lisäksi asevoimien koulutussuunnitelmissa (vuodelta 2018) on noin 8 000 eritasoisten johtoportaiden harjoitusta.

Lisää aiheesta

Taulukkoon on koottu tietoja strategisista harjoituksista vuodesta 2009 alkaen.

Harjoitus Henkilövahvuus (tuhatta) Sotilaspiiri
Zapad-2009 12.5 Läntinen Sp
Vostok-2010 20.0 Itäinen Sp
Sentr-2011 12.0 Keskinen Sp
Kavkaz-2012   8.0 Kaukasian Sp
Zapad-2013 10.0 Läntinen Sp
Vostok-2014 15.0 Itäinen Sp
Sentr-2015 95.0 Keskinen Sp
Kavkaz-2016 12.5 Kaukasian Sp
Zapad-2017 13.0 Läntinen Sp
Vostok-2018 300.0 Itäinen Sp

Vostok-2018  -harjoitukseen osallistui joukkoja myös Keskisestä sotilaspiiristä ja Pohjoisesta laivastosta. Harjoituksen pääteemana oli Venäjän kansallisten etujen suojaaminen Kaukoidässä. Harjoitukseen osallistui joukkoja myös Kiinasta ja Mongoliasta. Tuleviin yhteisharjoituksiin suunnitellaan Venäjän lisäksi osallistuvan mm. Kiina, Intia ja Egypti.

Asevoimien yleisesikunnan päällikön armeijakenraali Valeri Gerasimovin mukaan Vostok-2018 ei ollut entiseen tapaan strateginen johtamisharjoitus, vaan strateginen manööveri, johon sisältyi myös suurten joukkojen liikuttelua. Aiemmat harjoitukset olivat yhden sotilaspiirin järjestämiä valitulla strategisella suunnalla. Vostok-2018:ssa oli useita strategisia suuntia, joukkoja myös Keskisestä ja Eteläisestä sotilaspiiristä sekä Tyynenmeren ja Pohjoisesta laivastosta. Harjoitusta johti puolustusministeri, ja siinä käytettiin hyväksi Syyrian sodan kokemuksia

Suurilla vuotuisille harjoituksille on ollut ominaista salaaminen, mistä on seurannut vahvuuksien liioittelua ja moninaisia huhuja. Venäjän viranomaiset korostavat, että strategisilla harjoituksilla on puolustuksellinen luonne. Esimerkiksi Kavkaz-2016 käsitteli alueellista puolustusta ja Zapad-2017 keskittyi ”värivallankumousten” tuottamiin ongelmiin. Harjoitukset ovat toimineet voiman esittelynä läntiselle maailmalle, ja niihin on osallistunut entisen Neuvostoliiton maita, kuten esimerkiksi Tadžikistan vuosina 2016 ja 2017. Yhteisoperaatioilla on haluttu viestittää sitoutumista näihin maihin ja osoittaa Venäjän olevan niiden kumppani kriisitilanteessa. Strategiset harjoitukset hyödyttävät myös varustautumissuunnitelmaa paljastaen ohjelman hyvät puolet ja ongelmat. Lisäksi harjoituksissa voidaan testata nykyisiä ja tulevaisuuden sotateorioita sekä liikekannallepanosuunnitelmia.

Kaikilla strategisilla harjoituksilla on ollut kolme ominaispiirrettä:

Ensinnäkin harjoituksissa on koulutettu sekä testattu eri puolustushaarojen ja aselajien yhteisoperaatioita todellisilla joukoilla. Joukkoja on siirretty tuhansien kilometrien päähän maitse ja ilmoitse (esimerkiksi Vostok-2014).

Toiseksi harjoituksiin on osallistunut sisäministeriön joukkoja sekä muiden ministeriöiden ja siviilipuolustuksen organisaatioita.

Kolmanneksi harjoituksissa testataan komentoketjua ja viranomaisyhteistyötä sekä alueellisella että paikallisella tasolla. Kavkaz-2017 oli ensimmäinen harjoitus, jossa puolustusministeri johti suoraan alueellisia ja paikallisia viranomaisia.

Kesällä 2018 Venäjän asevoimat tekivät erikoisoperaation Suursaareen. Toiminta aloitettiin laskuvarjopudotuksilla, minkä jälkeen joukot tuhosivat maalilaitteita (tutkia, viestiasemia ja ilmatorjunta-asemia). Tehtävänsä suoritettuaan joukot poistuivat helikoptereilla. Laskuvarjopudotus tapahtui noin 2 500 metrin korkeudelta Mi-8-helikoptereista. Laskeutumispaikka navigoitiin satelliittien avulla.

Lähteitä ja linkkejä