Venäjän varusteluohjelma 2018-2027

Venäjän varusteluohjelma (GPV) 2018–2027

  • Presidentti Putin allekirjoitti helmikuussa 2018 vuoteen 2027 kestävän ohjelman.
  • Ohjelmassa otettiin huomioon Syyriasta saadut kokemukset.
  • Varusteluohjelman arvo on 20 triljoonaa ruplaa (289 miljardia euroa), josta 19 triljoonaa käytetään aseistuksen ja muun materiaalin ostoihin, korjauksiin ja kehittämiseen. Loput rahasta käytetään infrastruktuurin luomiseen.

Puolustusministeri Sergei Shoigu 

Lisää aiheesta

Ensimmäisen kerran Venäjän varusteluohjelmien historiassa käytetään rahaa (triljoona ruplaa) tarvittavan teollisen infrastruktuurin luomiseen. Puolustusteollisuus pyrkii vuoteen 2025 mennessä nostamaan siviilituotteiden osuuden tuotannostaan 30 %:iin ja vuoteen 2030 mennessä 50 %:iin  turvatakseen rahoituksensa jatkuvuuden.

Varusteluohjelman prioriteetteja ovat strategisen ydinasepelotteen kehittäminen sekä tutkimuksen ja kehitystyön korostaminen. Strategiset ohjusjoukot varustetaan mannertenvälisillä ballistisilla ohjuksilla Sarmat ja Rubež. Strategiset Topol-ohjukset korvataan nykyaikaisemmalla Jarus-järjestelmällä, ja Voevod-järjestelmä säilyy palveluskäytössä koko ohjelman ajan. Presidentti Putinin mukaan ydinaseista vuonna 2017 oli ajanmukaisia 79 %. Tavoitteena on 90 % vuonna 2021. Muita uudishankintoja ovat mm. joukkojen varustaminen maalle ja merelle sijoitettavilla täsmäaseilla, miehittämättömät iskukykyiset ilma-alukset, sotilaiden henkilökohtainen varustus, uudet tiedustelu- ja viestijärjestelmät sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmät.

Ilmapuolustuksen alalla jatketaan S-500 -ohjuksen ja hypernopean Tsirkon-ohjuksen kehittelyä. Panssarivaunujen Armata, Kurganets ja Bumerang alustojen päälle suunnitellaan uusia asejärjestelmiä. Kurganetsin arvioidaan korvaavan BMP-sukupolven. Joukoille hankitaan uusia T-90M -vaunuja, ja jatketaan kokeita modernisoidulla T-80 BVM -panssarivaunulla. Uusia lentokoneita otetaan käyttöön Su-57- ja MiG-35 -hävittäjät. Modernisoinnin kohteiksi suunnitellaan Tu-95MS-, Tu-160M- ja Tu-22M3 –pommikoneita.

Varusteluohjelma sisältää myös yhden uuden lentotukialuksen ja Borei-luokan strategisen sukellusveneen rakentamisen. Lisäksi suunnitelmissa on kahden helikopteritukialuksen hankkiminen. Niiden kalustoksi suunnitellaan Ka-52K Katran -helikopteria, joiden pitäisi olla operatiivisessa käytössä vuoteen 2022 mennessä.

Varusteluohjelman laatimista johtaa puolustusministeriö, joka toimii yhteistyössä muiden ministeriöiden ja puolustusteollisuuden kanssa. Varusteluohjelma tarkistetaan, jos sotilasdoktriini tai kansallisen turvallisuuden konsepti muuttuvat ohjelman toteutuksen aikana.  Varusteluohjelmaa ei julkisteta kokonaisuudessaan.

Varusteluohjelmaan sisältyy useita sisä- ja ulkopoliittisia riskejä. Venäjälle asetetut sanktiot vaikeuttavat asevientiä ja tarvittavan materiaalin sekä teknologian tuontia. Venäjän kansantalouden kehittyminen vaikuttaa myös varusteluohjelman toteutukseen (esim. öljyn hintakehitys). Myös julkinen painostus käyttää varoja esimerkiksi Venäjän sosiaalisten olojen tai infrastruktuurin kehittämiseen voi vaikeuttaa ohjelman toteutusta. Itse valmistusprosessia vaivaavat ammattitaitoisen henkilöstön ja ajanmukaisten työkoneiden puute. Seuraava varustusteluohjelma tulee käsittämään vuodet 2024–2033.

Maailmalla asevientiä johtaa Yhdysvallat 34 %:n osuudella. Toisena on Venäjä 22 %:n osuudella. Seuraavina ovat Ranska (6,7 %), Saksa (5,8 %) ja Kiina (5,7 %). Viime vuosina Venäjän aseviennin arvo on ollut 15–16 miljardia dollaria vuodessa eikä sen arvon uskota kasvavan lähivuosina. Aseviennin arvioidaan siirtyvän yhä enemmän turvallisuuspalvelujen vientiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi poliisien, erikois- ja rajavartiojoukkojen tarvitsemia valvontajärjestelmiä rajoilla, lentokentillä, tieliikenteessä jne.

Lähde:
https://profile.ru/economics/item/125236-serebryanyj-prizer-gonki-eksporterov. 19.3.2018
https://www.vesti.ru/doc.html?id=2985123. 7.2.2018
https://www.bbc.com/news/business-43873518 10.5.2018