Yhdysvaltojen asevoimat

  • Maailman voimakkaimmat asevoimat, toimivat maailmanlaajuisesti
  • Tehokas voiman projisointijärjestelmä, testattu monien kriisien ja sotien aikana
  • Ammattiarmeija, jossa 1,4 miljoonaa sotilasta ja 800 000 siviilityöntekijää
  • Nopeasti käytettävissä olevaa reserviä 858 000 sotilasta
  • Puolustusministeriön budjetti yli 700 mrd USD (2020), eräillä muillakin hallinnonhaaroilla määrärahoja kansalliseen turvallisuuteen
  • Asevoimien joukoista ulkomailla 180 000 sotilasta

Lisää aiheesta

Yhdysvaltojen asevoimien mittalukuja Puolustusministeriön mukaan

Lähde: Department of Defense, December 2018: https://www.defense.gov/Our-Story/

Asevoimien puolustushaarat ovat suuret ja hyvin varustetut. Tätä kuvaa se, että Yhdysvalloilla on käytännössä neljät ilmavoimat, sillä varsinaisten ilmavoimien lisäksi myös maavoimilla, merivoimilla ja merijalkaväellä on runsaasti ilmavoimaa, taistelulentokoneita ja helikoptereita. Yhdysvaltojen asevoimien käytössä olevien varojen osuus koko maailman sotilasmenoista on 40 prosentin luokkaa, mikä selittää myös niiden ylivoimaa.

Yhdysvaltojen poliittiset, turvallisuuspoliittiset ja taloudelliset intressit ovat maailmanlaajuiset, joten asevoimat on mitoitettu, suunniteltu, varustettu globaalia toimintaa varten. Asevoimille on vuosikymmenten aikana luotu massiivinen strateginen kuljetusjärjestelmä, jolla suuria joukkoja, sotavarustusta ja niiden tarvitsemaa huoltoa kyetään siirtämään nopeasti lähes minne tahansa maailmassa.

Turvallisuuspoliittisten intressiensä ajamista varten Yhdysvalloilla on pysyvästi sijoitettuja asevoimien joukkoja noin 160 maassa eri puolilla maailmaa liittolaisten alueilla. Ulkomailla olevien amerikkalaisjoukkojen määrät ja ryhmitykset ovat muuttuneet huomattavasti kansainvälisen politiikan muutosten seurauksena. Kylmän sodan vuosikymmeninä lännen ja Naton puolustuksen etulinja oli Saksassa, mutta on Naton laajentumisen myötä siirtynyt Itä-Eurooppaan, jonne Yhdysvallat Nato eivät kuitenkaan ole sanottavammin sijoittaneet pysyviä joukkoja.

Eniten amerikkalaisia joukkoja on Japanissa (55 200 sotilasta), Saksassa (36 000 sot), Etelä-Koreassa (26 500 sot), Italiassa (12 300 sot), Britanniassa (9 400 sot), Puolassa (4 500 sot), Espanjassa (3 200 sot), Turkissa (1 700 sot) ja Romaniassa (1 100 sot) sekä pienempiä määriä lukuisissa muissa maissa. Joukkomäärät varsinkin Euroopassa ovat huomattavasti pienempiä kuin kylmän sodan aikana. Esim. Saksassa oli vielä 1980-luvun lopulla yli 300 000 amerikkalaissotilasta.

Muutoksia ulkomaille sijoitettuihin joukkoihin tehdään myös käytännön syistä. Ammattiarmeijan joukkojen pitäminen ulkomailla on kallista, koska sotilailla on usein perheensä mukanaan ja näille on järjestetty mahdollisimman hyvät olosuhteet kuten asunnot, koulut ja muut palvelut. Yhdysvallat onkin vähentänyt pysyvästi ulkomaille sijoitettuja joukkojaan. Niiden sijaan lähetetään ulkomaille lyhytaikaisesti joukkoja harjoittelemaan liittolaismaiden asevoimien kanssa. Tätä toimintamallia Yhdysvallat käyttää jo Itä-Euroopassa.

Yhdysvallat on vaatinut joukkojensa isäntämaita osallistumaan joukkojen ylläpitokustannuksiin, ja jotkut sijoitusmaat maksavatkin niitä, mutta Yhdysvaltojen mielestä liian vähän. Puola, jossa nyt on vain vähän amerikkalaisia joukkoja, on valmis maksamaan Yhdysvalloille miljardeja saadakseen lisää sen joukkoja maaperälleen.

Amerikkalaisia joukkoja on myös käynnissä olevissa sodissa ja muissa sotilasoperaatioissa Lähi-idässä keskimäärin 10 000–15 000 sotilasta, Afganistanissa noin 8 000 sotilasta ja Afrikan mantereella useassa operaatiossa yhteensä noin 6 000 sotilasta. Näissä vahvuudet kuitenkin vaihtelevat suuresti tilanteen mukaan.