Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikan organisaatiot

Keskeiset Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden organisaatiot muodostettiin vuonna 1947 National Security Act -lailla, jota täydennettiin vuonna 1949.

  • Perustettiin Kansallinen turvallisuusneuvosto (National Security Council) koordinoimaan turvallisuuspolitiikkaa
  • Perustettiin puolustusministeriö (Department of Defense) yhdistämällä Department of War ja Department of the Navy
  • Ilmavoimat itsenäiseksi puolustushaaraksi (Air Force)
  • Merijalkaväki itsenäiseksi puolustushaaraksi
  • Puolustushaarojen (military branches) johto osaksi puolustusministeriötä
  • Perustettiin asevoimien yhteinen suunnittelu- ja johtoelin Joint Chiefs of Staff
  • Perustettiin siviilitiedustelupalvelu CIA

Lisää aiheesta

Vuoden 1947 National Security Act -lain tarkoituksena oli uudelleenorganisoida Yhdysvaltojen sotilaalliset rakenteet sekä tiedustelutoiminta toisen maailmansodan jäljiltä ja alkaneen kylmän sodan vaatimuksia vastaaviksi. Uudistuksilla haluttiin varmistaa, että asevoimat pysyvät kaikissa oloissa poliittisen johdon, siis siviilijohdon käskyvallassa. Siksi asevoimien ylijohto sekä puolustushaarojen johto ml. puolustushaaraesikunnat sisällytettiin puolustusministeriön organisaatioon. Puolustusministerille määritettiin selkeä asema asevoimien johdon esimiehenä. Asevoimien ylimmällä johdolla eli puolustushaarakomentajien neuvostolla (JCS) ei ole käskyvaltaa operatiivisiin joukkoihin, vaan ne saavat käskynsä presidentiltä puolustusministerin välityksellä.

1947 perustetusta keskustiedustelupalvelusta (Central Intelligence Agency, CIA) tuli Yhdysvaltojen ensimmäinen siviilitiedustelupalvelu. Sen edeltäjä oli armeijan sodanaikainen salainen tiedustelupalvelu OSS. CIA:n tehtävä on ulkomaantiedustelu, eikä sillä ole toimivaltuuksia Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella. Vastavakoilu ja vastatiedustelu kuuluvat liittovaltion poliisille FBI:lle.

Tiedustelupalveluja on vuosien mittaan perustettu lisää, monille hallinnonaloille. Nykyisin tiedusteluorganisaatioita on kaikkiaan 17, ja ne muodostavat ns. Tiedusteluyhteisön (Intelligence Community). Niistä puolustusministeriön alaisia on kahdeksan, esim. jokaisella puolustushaaralla on omat tiedusteluorganisaationsa. Muut ovat ulkoministeriön, valtiovarainministeriön, oikeusministeriön, kotimaan turvallisuuden ministeriön ja energiaministeriön alaisuudessa paitsi Keskustiedustelupalvelu CIA, joka on kansallisen tiedustelujohtajan (Director of National Intelligence) alainen virasto. Edellä mainittujen tiedusteluorganisaatioiden alaisuudessa toimii runsaasti pienempiä tiedusteluelimiä. Lisäksi toiminnassa on mukana parituhatta yksityistä yritystä. Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot käyttävät toimintaansa varoja vuosittain yhteensä noin 80 miljardia dollaria (68 mrd EUR). Tiedustelupalveluissa on yhteensä satojatuhansia työntekijöitä.

Tiedusteluyhteisön toimintojen koordinointi on osoittautunut vaikeaksi, eikä tieto useinkaan kulje horisontaalisesti tiedustelulaitosten välillä. Toiminnan koordinointi kuuluu kansallisen tiedustelujohtajan tehtäviin. CIA vastaa ulkomaantiedustelusta ja liittovaltion poliisi (FBI) vastatiedustelusta ja sisäisestä valvonnasta, mutta elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan keskittyneen NSA:n rooli on kasvanut merkittävämmäksi, samoin satelliittitiedustelusta vastaavan NRO:n rooli. Kansainvälisen tilanteen ja tiedustelualan kokonaisuuden analyyseista ja ennusteiden laatimisesta vastaa ensi sijassa Kansallinen tiedusteluneuvosto (National Intelligence Council, NIC).