Presidentti on perustuslain mukaan Venäjän federaation valtionpäämies, perustuslain sekä ihmisten oikeuksien ja vapauden takaaja. Presidentillä on suuret valtaoikeudet: hän vastaa maan suvereniteetin, itsenäisyyden ja valtiollisen yhtenäisyyden säilymisestä sekä valtionhallinnon toiminnasta ja yhteistoiminnasta, määrää sisä- ja ulkopolitiikasta, toimii asevoimien ylipäällikkönä, ratkaisee kansalaisten kysymykset, palkitsee valtiollisilla kunniamerkeillä ja käsittelee armahdukset. Hän nimittää hallituksen ja ministerit, turvallisuusneuvoston, esittää virkoihin korkeimman ja perustuslakituomioistuimen tuomarit sekä pääsyyttäjän. Lisäksi hän tekee lakiesityksiä ja monia muita nimityksiä. Presidentti valitaan vaaleissa kuudeksi vuodeksi.

Presidentti Putinin kausi päättyy vuonna 2024. Heinäkuussa 2020 tehdyn perustuslain muutoksen takia aiemmat kaudet ”nollattiin” ja Putin voi jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 asti. Presidentin tiedottaja ilmoittikin elokuussa 2023, että Putin voittaa vaalit 90 %:n kannatuksella. Hän tosin kertoi myöhemmin lausuntoaan tulkitun virheellisesti.

Nimellisestä demokratiasta ja vallan kolmijaosta huolimatta Venäjää voidaan yleisesti kuvailla diktatuuriksi. Kaikkien presidentin alapuolella olevien virkamiesten arvioidaan pyrkivän presidentin miellyttämiseen ja näin koko järjestelmä toimii loppujen lopuksi presidentin tahdon mukaan eikä muilla ole tosiasiallista vaikutusvaltaa. Eduskuntaa vastaavan liittokokouksen sekä oikeusjärjestelmän arvioidaan palvelevan ainoastaan nykyhallintoa. Oikeusvaltioperiaatetta ei Venäjällä noudateta länsimaisen ymmärryksen mukaan.

Turvallisuusneuvostolla on julkisuudessa keskeinen rooli suurempien linjausten teossa, mutta tosiasiassa se betonoi presidentin päätöksiä. Sen sijaan osan sen jäsenistä on selkeästi tulkittu olevan Putinin lähipiiriä ja osallistuvan merkittävästi päätöksentekoon ennen kokouksia. Näitä Putinin kanssa päätöksiä tekeviä henkilöitä on eri lähteiden mukaan muutama henkilö, enintään kymmenen.

Parlamentin (liittokokouksen) alahuonetta kutsutaan (valtion)duumaksi, ja siihen valitaan 450 edustajaa viideksi vuodeksi. Parlamentin liittoneuvostoon eli ylähuoneeseen valitaan kaksi edustajaa kultakin itsehallintoalueelta.

Lakiehdotuksen voi panna vireille presidentti, liittoneuvosto, parlamentin jäsen, hallitus, itsehallintoalue, valtiosääntötuomioistuin, korkein oikeus ja korkein välitystuomioistuin. Liittoneuvosto hyväksyy duuman lait ja vahvistaa presidentti, Ja hänellä on myös veto-oikeus. Presidentti voi myös antaa asetuksia ja määräyksiä (ukaaseja).

Duuman vaalit pidettiin viimeksi syyskuussa 2021. Ilmoitettu äänestysprosentti oli noin 52 %. Paikat duumaan (450) jakautuivat:

• Yhtenäinen Venäjä 324 (puolueen puheenjohtaja on puolustusministeri Šoigu)
• kommunistit 57
• Oikeudenmukainen Venäjä 27
• Liberaalidemokraatit 21
• Uusi kansa 13
• muut 8