Tysklands utrikes- och säkerhetspolitik

  • En aktiv understödare av EU:s gemensamma utrikes- och säkerhetspolitik
  • Förbindelserna med Frankrike har varit en prioritet
  • Relationerna med Förenta staterna ansträngda
  • Ekonomiska faktorer betonas i förbindelserna med Ryssland, särskilt den tyska energiimporten från Ryssland
  • Tysklands ställning i FN är relativt svag och motsvarar inte landets vikt
  • I världspolitiken betonar Tyskland ekonomiskt samarbete och utvecklingssamarbete
  • Förbundskanslern (= premiärministern) fastställer riktlinjerna för politiken
  • Förbundspresidenten har en ceremoniell roll som statschef, inte utrikes- och säkerhetspolitisk makt

Förbundskanslerns administrationsbyggnad

Lisää aiheesta

Saksan 1900-luvun traaginen historia on antanut saksalaisille poliitikoille aihetta varovaiseen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen yhteistyön korostamiseen. Saksan ulkopolitiikan pysyvänä periaatteena onkin voimankäytön ja sillä uhkaamisen välttäminen. Tämän seurauksena maan sotilaallista varustautumista vähennettiin kylmän sodan jälkeen enemmän kuin muissa maissa, ja se on maan kokoon ja taloudellisiin resursseihin nähden vaatimatonta. Liittolaiset ovat arvostelleet Saksaa siitä, ettei se ole halunnut osallistua esim. Yhdysvaltojen sodankäyntiin Lähi-idässä yhtä innokkaasti kuin monet muut Nato-maat. Yhdysvallat on jo kauan ollut tyytymätön Saksan puolustusmenojen pienuuteen.

Yhdysvaltoja ärsyttää myös maiden välisen kaupan epätasapaino, jossa Saksan vienti Yhdysvaltoihin on huomattavasti suurempaa kuin sen tuonti Yhdysvalloista. Suhteiden säröistä huolimatta Saksa on pitänyt Yhdysvaltoja tärkeimpänä liittolaisenaan. Saksassa ei myöskään ole unohdettu Yhdysvaltojen ratkaisevaa tukea kylmän sodan aikana ja Saksan yhdistymisessä vuosien 1989–1990 mullistusten yhteydessä.

Saksan Venäjä-suhteen taustalla vaikuttaa historia ja Saksan pyrkimys luoda Venäjään erityissuhde. Saksan linja on poikennut useimmista länsimaista, ja se on saanut tästä myös paljon arvostelua. Erityissuhteen ydin on Saksan mittava energian, erityisesti maakaasun tuonti Venäjältä, minkä on väitetty tekevän Saksan riippuvaiseksi Venäjästä. Toisaalta Venäjän maakaasun vienti Saksaan ja sen kautta muualle Keski-Eurooppaan on tulonlähde, jota ilman Venäjän talous olisi suurissa vaikeuksissa. Kaasuputkien (NordStream ja NordStream 2) rakentaminen Venäjältä Itämeren kautta Saksaan on herättänyt paljon kritiikkiä Baltian maissa ja Puolassa, jotka ovat riippuvaisia Venäjän kaasuntuonnista ja pelkäävät asemansa heikentyvän Itämeren kaasuputkien seurauksena. Yhdysvallat vastustaa putken rakentamista, koska katsoo sen lisäävän Venäjän taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa liian suureksi.

Saksa on kauan tavoitellut YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen paikkaa vedoten maan taloudelliseen merkitykseen, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Vastaavia pyrkimyksiä on myös Intialla, Brasilialla ja Japanilla, mutta kaikilla niillä on myös vastustajia. Saksan tiellä on Italia, Intian tiellä Pakistan ja Kiina, Brasilian jäsenyyttä vastustaa Argentiina ja Japania ei halua turvallisuusneuvostoon Kiina.

Lähteitä ja linkkejä

Saksan ulkoministeriö:
https://www.auswaertiges-amt.de/de

Saksan ulkopoliittinen instituutti (Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik):
https://dgap.org/de

https://dgap.org/en

Saksan ulkomaiset suhteet, luettelo maittain:
https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_relations_of_Germany