Venäjän aloittama täysimittainen sota Ukrainaa vastaan aiheutti Suomen turvallisuuspolitiikassa suunnanmuutoksen perinteiseen sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikkaan.

Suomi osallistui vuodesta 1994 Naton ns. rauhankumppanuusohjelmaan, ja siitä saatiin hyötyä mm. oman puolustuskyvyn vahvistamiseen. Nato-yhteensopivuutta edistettiin myös osallistumalla moniin Naton harjoituksiin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Sisäinen linkki kohtaan: Pohjois-Atlantin liitto (Nato)/Naton sotilaspoliittinen kehitys/Naton rauhankumppanuusohjelma

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa todettiin 1990-luvun lopulta lähtien, että Suomi varautui Nato-jäsenyyden hakemiseen, jos turvallisuustilanne heikkenisi oleellisesti. Venäjän suurhyökkäys naapurimaahan Ukrainaan oli tällainen tekijä, jonka nähtiin heikentävän myös Suomen turvallisuutta. Hyökkäys oli osoitus siitä, että Venäjän johto oli valmis käyttämään häikäilemättömästi sotilaallista voimaa ulkopolitiikan välineenä.

Venäjän aloittama sota oli suomalaisille suuri järkytys. Suomessa oli vuosikymmenien ajan luotettu siihen, että varovainen ulkopolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus varmistaisivat maan turvallisuuden. Natoon liittymisen kannatus alkoi voimakkaasti kasvaa. Venäjän hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022 Natoon liittymisen kannatus nousi 53 %:iin ja vastustajien osuus laski 28 %:iin. Maaliskuussa vastaavat lukemat olivat 62 % ja 16 %, ja toukokuussa Natoon liittymistä kannatti jo 76 % ja vastusti enää 12 %.

Kansan mielipiteen nopea kääntyminen Naton kannalle sai valtiojohdon vakuuttuneeksi siitä, että muutos oli välttämätön. Tasavallan presidentti ja hallitus ryhtyivät valmistelemaan Naton jäsenyyden hakemista. Valtiojohto piti tiiviisti yhteyttä Ruotsiin, koska myös Ruotsin hallitus suunnitteli Nato-jäsenyyttä ja tavoitteena oli rinnakkainen Nato-prosessi molemmissa maissa.

TÄHÄN KUVA: Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät jättivät jäsenyyshakemuksen Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille toukokuussa 2022. Kuvalähde: commons.wikimedia.org By FinnishGovernment – CC BY 2.0.

Nato-jäsenyyden hakeminen tapahtui tarkasti perustuslain ja valtiosäännön mukaisesti. Hallitus julkaisi turvallisuusympäristön muutoksista selonteon, jossa eriteltiin turvallisuustekijöitä, erityisesti Venäjän kasvavaa uhkaa ja Nato-jäsenyydestä saatavaa turvaa. Selonteon eduskuntakäsittelyssä valtaosa puolueista ja kansanedustajista kannatti liittymistä Natoon. Eduskunta äänesti 17.5.2022 Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta (188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa). Jäsenyyshakemus jätettiin Naton päämajaan Brysseliin 18.5.2022.

Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa 2022 Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Natoon tarkkailijajäseniksi (invitee). Sen jälkeen alkoi liittymispöytäkirjojen ratifiointiprosessi kaikissa Nato-maissa. Suomen osalta se valmistui maaliskuussa 2023, ja 4.4.2023 Suomesta tuli Naton jäsenmaa täysin oikeuksin ja velvollisuuksin.