Hybridivaikuttaminen osana turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa

Hybridiuhat ja hybridivaikuttaminen

  • ei uusi ilmiö: aina käytetty propagandaa, poliittisia ja taloudellisia vaikuttamiskeinoja, harhautettu vastustajaa peiteoperaatioilla, rikottu sopimuksia jne.
  • uutta: useiden vaikuttamiskeinojen samanaikainen ja toisiaan täydentävä käyttö
  • Toiminnan pysyminen havaitsemisen ja vastatoimia aiheuttavan kynnyksen alapuolella
  • perustana digitaaliteknologian tuoma nopeus ja käytettävyys
  • kyky toimia tietoverkoissa (kyberympäristössä) tuonut uusia työkaluja ja mahdollisuuksia
  • valtiollisten toimijoiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden laajassa käytössä
  • keskeinen osan laaja-alaisen vaikuttamisen ei sotilaallisesta keinovalikoimasta

Toisiaan täydentämisen lisäksi hybridisodankäynnin toinen piirre on vaikutuskeinojen strateginen käyttö sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Vaikutuskeinot kohdistetaan toisen valtion haavoittuvuuksiin, ja hyödynnetään niitä. Useiden erilaisten keinojen epäsymmetrisellä käytöllä toiminta eskaloituu sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Useita työkaluja (horisontaalinen eskalaatio) käytetään suuremman yhdistelmävaikutuksen aikaansaamiseksi. Eskalaatiolla yhden työkalun käytössä (vertikaalinen) tehostetaan tarvittaessa vaikutuksia. Keinoja käytetään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen, ja ne voivat myös muuttua kampanjan edetessä.

Synkronisoitu vertikaalinen ja horisontaalinen eskalaatio hybridivaikuttamisen keinojen käytössä. Kuvalähde: Multinational Capability Development Project: Countering Hybrid Warfare (Understanding Hybrid Warfare & Countering Hybrid Warfare)

Kansallisia ja monikansallisia viranomaisorganisaatioita:

The European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats (Hybrid CoE):
https://www.hybridcoe.fi/

  • itsenäinen, verkkopohjaisesti toimiva kansainvälinen organisaatio Helsingissä. Tiiviissä yhteistyössä EU:n ja Naton kanssa rakentaa 33 osallistuvan valtion valmiuksia torjua hybridiuhkia. Keskus keskittyy hybridiuhkien eri osiin – pehmeistä keinoista sotilaallisiin keinoihin ja politiikasta käytännön kysymyksiin. Yhdeksän ensimmäistä osallistujavaltiota, Nato ja EU perustivat Helsinkiin sijoitetun keskuksen vuonna 2017.

European Union Institute for Strategic Studies (EUISS):
https://www.iss.europa.eu/)

  • EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä analysoiva virasto Pariisissa. Ydintehtävä on avustaa EU:ta ja jäsenvaltioita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) täytäntöönpanossa, ml. yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP). EUISS perustettiin 2002 vahvistamaan EU:n ulkosuhdetoiminnan analysointi-, ennakointi- ja verkottumisvalmiuksia. Se toimii myös rajapintana EU:n toimielinten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden – myös turvallisuustoimijoiden – välillä EU:n strategisen ajattelun kehittämiseksi.

State Security Department of Lithuania:
https://www.vsd.lt/en/threats/threats-national-security-lithuania/

  • Liettuan valtion turvallisuusministeriön, tiedustelupalvelujen sekä puolustusministeriön alainen operatiivisten palvelujen toinen osasto – julkaisee joka vuosi yhteisen, julkisen arvion kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista.

US Cybersecurity and Infrastructure Security Agency (CISA):
https://us-cert.cisa.gov/

  • Yhdysvaltojen kyberturvallisuus- ja infrastruktuurin turvallisuusvirasto. CISA on liittovaltion kyberturvallisuuden operatiivinen johtaja ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden ja kestävyyden kansallinen koordinaattori. Tehtävänä ohjata kansallisia pyrkimyksiä ymmärtää, hallita ja vähentää riskejä Yhdysvaltojen kyber- ja fyysiselle infrastruktuurille.