Kiina

  • Suuria taloudellisia ja poliittisia resursseja avaruusohjelmaan
  • BeiDou-paikannus-, navigointi- ja ajoitussatelliittien verkosto 2018
  • Toiseksi eniten satelliitteja avaruudessa
  • Miehittämätön ajoneuvo Kuuhun 2019, tavoitteena miehitetty lento 2036
  • Asevoimien strategiset tukijoukot avaruusoperaatioiden toteuttajina
  • Panostaa satelliittientorjuntakykyyn (ASAT)

Lisää aiheesta

Kiina on suunnannut merkittäviä taloudellisia ja poliittisia resursseja avaruusohjelmaansa, sotilaallisten avaruussovellusten parantamisesta ihmisten avaruuslento- ja kuututkimusohjelmien kehittämiseen.

Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa vuonna 1970. Vuonna 2003 Kiina toteutti kolmantena maana omin voimin ihmisen avaruuslennon. Vuosina 2011 ja 2016 laukaistiin miehitetyt avaruuslaboratoriot Tiangong-1 ja -2. 2010-luvulla Kiina laukaisi yli 200 satelliittia kiertoradalle. Kiinalla on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten satelliitteja avaruudessa.

Kiinan siviiliavaruusohjelma on keskittynyt BeiDou-paikannus-, navigointi- ja ajoitussatelliittien verkostoon. Erona Yhdysvaltojen GPS- ja EU:n Galileo-järjestelmiin on, että BeiDoussa on paikannus- ja aikatiedon lisäksi käyttäjien seuranta sekä tekstiviesti- ja joukkoviestintäpalvelut.

Vuonna 2019 Kiina vei miehittämättömän ajoneuvon Kuuhun. Kiinan tavoitteena on toteuttaa miehitetty avaruuslento Kuuhun 2036.

Venäjän ja Kiinan avaruushallintojen yhteistyösopimuksen sisältyy Kuun tutkimiseen tarkoitetun yhteisen avaruusaseman perustaminen avaruuteen, Kuun pinnalle ja Kuuta kiertävälle radalle.

Kiinan satelliitit käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2018. Kuvalähde: Challenges to security in space 2019, DIA.

Kiinalla on merkittävä satelliittipohjainen tiedustelu- ja valvontakyky. Tätä kykyä käytetään sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin; kaukokartoitukseen, maa- ja merivalvontaan sekä tiedusteluun. Järjestelmä on toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen.

Kiina kehittää avaruusalusten laukaisukykyä varmistaakseen avaruuteen pääsemisen kyvyn ja kyetäkseen kilpailemaan kansainvälisillä avaruuslaukaisumarkkinoilla.

Kiina panostaa myös satelliittientorjuntakykyyn (ASAT). Tätä tukee sen laaja avaruustilannetietoisuusverkosto (SSA), joka sisältää teleskooppeja, tutkia ja muita antureita.

Kiina perusti vuonna 2015 asevoimien strategiset tukijoukot (Strategic Support Forces, SSF). Ne vastaavat ulkoavaruuden, kyberavaruuden ja sähkömagneettisen spektrin alueella suoritettavista operaatioista ja tarvittavien kykyjen kehittämisestä, käytöstä ja ylläpitämisestä. SSF muodostaa Kiinan tietosodankäynnin ytimen.

Kiinan asevoimat on kehittänyt avaruustoiminnan häirintään elektronisen sodankäynnin kykyjä. Kiinalla on maasta laukaistava satelliittien torjuntaohjusjärjestelmä (ASAT) matalalla kiertoradalla (LEO) olevia kohteita vastaan. Kiina kehittää myös laseraseita ja suurtehojärjestelmiä satelliittien tuhoamiseksi tai vahingoittamiseksi.