Euroopan ja Suomen rooli avaruustoimijana

  • Avaruusteollisuus kehittynyt yritysten, ESA:n ja isojen EU-maiden kansallisten avaruusjärjestöjen toiminnan kautta
  • Satelliittien ja kantorakettien suunnittelu ja valmistuksen liikevaihto on kasvanut nopeasti
  • Galileo-ohjelma ja Copernicus-ohjelma
  • EU:n satelliittikeskus
  • ESA:n ohjelmat ovat suomalaisen avaruustoiminnan runkona

Lisää aiheesta

EU:lle avaruustoiminta on strategista toimintaa, jota toteutetaan osin turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi. Euroopassa on yhä tärkeämpää tarkastella maailmantilaa jatkuvasti, ja kaukokartoitus ovat merkittävä osa ratkaisua.

Euroopan avaruusteollisuus on kehittynyt yritysten, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja erityisesti Ranskan, Saksan ja Italian kansallisten avaruusjärjestöjen toiminnan kautta toimialaksi, jossa satelliittien ja kantorakettien suunnittelu ja valmistuksen liikevaihto on kasvanut nopeasti.

ESA:n ja EU:n avaruustoimintaa ovat yli 20 vuoden ajan ohjanneet yhteiset satelliittipaikannuksen Galileo-ohjelma ja kaukokartoituksen Copernicus-ohjelma.

EU:n yhteinen maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo (GNSS), otettiin käyttöön vuonna 2016. Yksi Galileon tavoitteista on tarjota tarkka paikannusjärjestelmä, joka on riippumaton Yhdysvaltain GPS:stä tai Venäjän GLONASS:ista. Galileon peruspalvelujen käyttö on ilmaista ja avointa kaikille.

Copernicus on EU:n maapallon ja maan havainnointiohjelma, jota koordinoi ja hallinnoi komissio yhteistyössä ESA:n, jäsenvaltioiden ja EU-virastojen kanssa. Copernicuksen palvelut otettiin käyttöön vuonna 2014. Maailmanlaajuista dataa saadaan satelliiteilta sekä maanpäällisistä, ilmassa ja meressä sijaitsevista mittausjärjestelmistä maksutta kaikkien saataville. Sitä käytetään ajantasaisen ja laadukkaan tiedon ja palvelujen tuottamiseksi.

EU:n satelliittikeskus (EU Satellite Center, EUSC) tukee unionin päätöksentekoa ja toimintaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) aloilla. palvelujen pääkäyttäjiä ovat ulkosuhdehallinto, jäsenvaltiot, edustustot ja operaatiot, komissio, muut EU: n virastot kuten Frontex, ulkopuoliset valtiot sekä kansainväliset järjestöt kuten YK ja ETYJ.

Suomen avaruustoiminta perustuu kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävään sekä kahdenkeskiseen yhteistyöhön. ESA:n ohjelmat ovat suomalaisen avaruustoiminnan runkona. Suomi on ESA:n maksava täysjäsen vuodesta 1995. Suomalaiseen avaruustoimintaan vaikuttavat jäsenyys Euroopan sääsatelliittijärjestössä (EUMETSAT) ja 2000-luvun alusta myös EU:n avaruustoiminta. Suomi on myös tehnyt kahdenvälistä yhteistyötä mm. Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän avaruusjärjestöjen kanssa. Suomessa avaruuspolitiikasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, jonka yhteydessä toimii avaruusasiain neuvottelukunta (ANK).

Taiteilijan näkemys täydellisestä Galileon 30 satelliitin konstellaatiosta kiertoradoillaan kolmessa tasossa. Kuvalähde: ESA

Lähteitä ja linkkejä

Avaruusliiketoimintatyöryhmän loppuraportti 2018, https://tem.fi/documents/1410877/3227301/Avaruusliiketoimintaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppuraportti+2018/c6ea3c04-0415-31f5-12ae-dd417d045bed/Avaruusliiketoimintaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppuraportti+2018.pdf%20/Avaruusliiketoimintaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppuraportti+2018.pdf

Euroopan avaruusjärjestö ESA, http://spacefinland.fi/euroopan-avaruusjarjesto-esa/

The European Space Agency, http://www.esa.int/

European Organisation for the Exploitation of Meteorological Satellites (EUMETSAT), https://www.eumetsat.int/

European Global Navigation Satellite Systems Agency, https://www.gsa.europa.eu/galileo-same-gps

European Union Satellite Center (EUSC), https://www.satcen.europa.eu/

Copernicus is the European Union’s Earth observation programme, https://www.copernicus.eu/en

Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013–2020, http://spacefinland.fi/suomelle-uusi-avaruustoiminnan-strategia-2013-2020

https://spacefinland.fi/