Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia

Ilmastoturvallisuus

  • Laaja turvallisuusuhka, joka vaikuttaa yhteiskuntiin ja ihmisten turvallisuuteen
  • Osa ilmastonmuutoksen ilmenemismuodoista voi olla yllättäviä ja syntyä nopeasti
  • Ihmisiä joutuu siirtymään asuinsijoiltaan
    • Lämpötilojen nousu ja kuivuus vaikeuttavat ruuan tuotantoa
    • Merenpinnan nousu aiheuttaa globaalin tulvariskin rannikkoalueilla
    • Luonnonkatastrofit, tautien leviäminen
  • Ilmastonmuutoksen seuraukset pahentavat olemassa olevia konflikteja
  • Geopoliittisia muutoksia: epävakautta, kiistoja luonnonvaroista

Kuivuutta Namibiassa. Kuvalähde: commons.wikimedia.org By Dumbassman – Own work, CC BY-SA 4.0

Lisää aiheesta

Osa ilmastonmuutoksen globaaleista ilmenemismuodoista realisoituu nopeasti, ja niitä voi olla vaikea havainnoida. Tilanteet voivat kehittyä huomaamattomasti, yllättäen ja olla monimuotoisia. Vaikutukset voivat olla arvaamattomia, eskaloitua nopeasti tai olla pitkän aikavälin ilmiöitä tai monimutkaisten vaikutusmekanismien seurauksia.

Turvallisuuteen liittyvillä globaali- ja Eurooppa-tason ilmastotekijöillä voi olla suoria, välillisiä sekä heijastevaikutuksia yhteiskuntien toimintoihin. Heijastevaikutusten hallittavuutta vaikeuttaa se, että riskeille altistumista on vaikeaa ennakoida, koska vaikutukset liittyvät monipolvisiin ketjuihin.

Kuivuuden lisääntyminen aiheuttaa metsä- ja maastopalojen yleistymistä sekä viljasatojen pienentymistä ja elintarvikepulaa. Laajoja alueita voi muuttua elinkelvottomaksi autiomaaksi. Mannerjäätiköiden ja arktisen merijään sulaminen sekä meriveden lämpölaajeneminen aiheuttavat merenpinnan nousemisen jopa metrillä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on kasvava uhka rannikoilla ja erityisesti alavilla mailla olevalle asutukselle kaikissa maanosissa (Aasiassa esim. Bangladesh). Tyynenmeren pienten matalien saarivaltioiden koko olemassaolo on vaarassa.

Tulva Bangladeshissa 2020. Kuvalähde: unicef.org

Ilmastonmuutoksen pahimpia seurauksia toteutuu voimakkaan väestönkasvun maissa kuten Afrikassa. Ihmisiä joutuu lähtemään kodeistaan etsimään parempia elinolosuhteita, jolloin puhutaan ilmastopakolaisuudesta. Valtaosa siirtymään joutuvista pyrkii löytämään uuden asuinpaikan läheltä kotiseutujaan, mutta osa joutuu lähtemään kauemmaksikin. Maailmanpankin mukaan 140 miljoonaa ihmistä joutuu siirtymään asuinsijoiltaan ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti seuraavien 30 vuoden aikana.

Globaalista lämpötilojen noususta on tullut yhä tärkeämpi syy muuttoliikkeen laajentumiseen. YK:n ihmisoikeuskomitea on linjannut, että ilmastopakolaisia ei voida velvoittaa palaamaan kotimaahansa, ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan he ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Miljooniin paisuva muuttoliike aiheuttaa kohdealueilla haasteita rajaturvallisuudessa, maahantulon hallitsemisessa sekä yleisen järjestyksen ylläpitämisessä.

Luonnonkatastrofit aiheuttavat jo enemmän kodittomuutta kuin väkivaltaiset konfliktit, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat olemassa olevia kriisejä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja konfliktien lisääntymisen välillä on yhteys. Esimerkiksi ns. arabikevään ja monien Afrikan konfliktien yhtenä juurisyynä pidetään alueiden pitkään jatkunutta kuivuutta, jota taas osittain aiheutuu ilmaston lämpenemisestä. Syyrian sisällissotaa pahensi alueella vallinnut poikkeuksellinen kuivuus, joka vaikeutti maanviljelyä, sai ihmisiä siirtymään kaupunkeihin, nosti ruoan hintaa, lisäsi jännitteitä ja osaltaan aiheutti suurimittaista pakolaisuutta Eurooppaan. Muuttuvat ympäristöolot ovat synnyttäneet jännitteitä maanviljelijöiden ja paimentolaisten välillä Afrikassa Sahelin alueella. Kun kuivuus vie viljelijältä elinmahdollisuudet, liittyminen rikollisjärjestöihin ja terroristiryhmiin on entistä houkuttelevampaa.

Metsäpalot, myrskyt ja voimakkaat sateet edellyttävät varautumista pelastustoimessa sekä meripelastuksessa. Esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa laajat maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö, mutta ilmastonmuutoksen on todettu voimistavan niiden vaikutuksia.

Maastopaloja Australiassa. Kuvalähde: commons.wikimedia.org, By Nick-D – Own work, CC BY-SA 4.0

Arktisella alueella on runsaasti maakaasu-, raakaöljy- ja mineraalivaroja, joita ei ole kyetty hyödyntämään ankarien ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Arktisella alueella ilmasto lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maapalloon verrattuna, jolloin hyödyntämättömien luonnonvarojen käyttö tulee mahdolliseksi. Tämä kiinnostaa muitakin kuin alueen valtioita, mutta mannerjalustojen ja merialueiden omistus- ja hallintakysymykset ovat ratkaisematta. Kiistoja on jo esiintynyt.

Arktisen alueen perinteinen geopoliittinen asetelma muuttuu myös sen seurauksena, että arktisen merijään väheneminen avaa seuraavien 20–30 vuoden kuluessa mahdollisuuksia alusliikenteelle laajoilla merialueilla, joilla se ei ole ollut mahdollista. Tämä kehitys tuo arktisille merialueille lisää toimijoita ja toimintaa.

Sotilaallisen toiminnan edellytykset arktisella alueella ovat muuttumassa. Sotilaallinen toiminta lisääntyy alueilla, joilla sitä tähän asti on ollut hyvin vähän ankarien olosuhteiden vuoksi. Tämä koskee ennen kaikkea arktisia merialueita, joilla napajäätiköiden ja merijään väheneminen mahdollistaa sota-alusten toiminnan aiempaa laajemmilla alueilla.

Venäläinen ydinkäyttöinen jäänmurtaja 50 Let Probedy. Kuvalähde: highnorthnews.com

Ilmaston lämpenemisestä johtuvalla sään ääri-ilmiöiden lisääntymisellä on turvallisuuteen vaikuttavia seurauksia myös kehittyneissä maissa. Kuivuus, voimakkaat myrskyt, rankkasateet ja tuhoisat tulvat lisääntyvät ja uhkaavat kehittyneiden yhteiskuntien kriittistä infrastruktuuria.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa yhteiskunnan toiminnassa myös perustuotantoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lisäksi se vaikuttaa asuinalueisiin, joiden elinkeinorakenne on ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkkä kuten rannikkoseutuihin ja saaristo sekä porotalouteen.

Suomessa valtionhallinnon piirissä on jo vuosien ajan arvioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskitekijöitä. Sisäministeriön julkaisemassa Kansallisessa riskiarviossa 2018 tunnistettiin koko yhteiskuntaa koskevia riskitekijöitä. Yksi niistä on laajamittainen maahantulo, jota ympäristön- ja ilmastonmuutos voi synnyttää muiden tekijöiden ohella. Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset aiheuttavat vakavia riskejä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille, huoltovarmuudelle ja ihmisille.

Kritiikkiä

Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että ilmastonmuutos on turvallisuuskysymys, mutta on myös arvosteltu ilmastonmuutoksen ”turvallistamista”. Turvallistamisesta puhutaan silloin, kun jonkin yleispoliittisen asian ratkaiseminen annetaan tai jätetään turvallisuusviranomaisten hoidettavaksi. Kriitikoiden mukaan turvallisuusviranomaiset haluavat nähdä ilmastonmuutoksen pelkkänä turvallisuuskysymyksenä ja torjua sitä viranomaistoimin kuten satsaamalla rajaturvallisuuteen. Kriitikot ovat vaatineet lisäresurssien suuntaamista mieluummin kehittyvien maiden ihmisten auttamiseen näiden omissa maissa. Lisäksi viranomaisten motiiveja on kyseenalaistettu ja epäilty, että taustalla on enemmänkin huoli maahantulon kasvusta tai pyrkimys saada lisää budjettivaroja puolustusvoimille ja järjestysviranomaisille.

Lähteitä ja linkkejä

Hakala Emma: Climate Security: Strategy or Necessity for Finland? FIIA Briefing Paper 209. FIIA 2016

Hildén M. et alii: Ilmastokestävä Suomi – Toimintamalli sää- ja ilmastoriskien arviointien järjestämiseksi (2018):
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-602-7

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-860-2

Kansallinen riskiarvio 2018:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-245-6

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi (2019):
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-000-7

Mobjörk Malin: Klimatförändringar och säkerhet: ett komplext område med betydelse för framtiden. FOI 2011
https://www.foi.se/rest-api/report/FOI-R–3123–SE

Tuomenvirta H. et alii: Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio (2018):
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-601-0

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (2016):
https://vnk.fi/documents/10616/1986338/VNKJ072016_fi.pdf/9a3a074a-d97f-43c4-a1d8-e3ddbbd8d1da/VNKJ072016_fi.pdf?version=1.0

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ilmastouhkat-nousevat-turvallisuuden-ytimeen/ (2018)