Nikolai Ylirotu – Turpopankki https://turpopankki.fi Turvallisuuspolitiikan tietopankki Fri, 23 Jan 2026 16:22:26 +0000 fi hourly 1 Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2026 on julkaistu https://turpopankki.fi/sotilastiedustelun-julkinen-katsaus-2026-on-julkaistu/ Fri, 23 Jan 2026 15:02:22 +0000 https://turpopankki.fi/?p=27797

Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2026 on julkaistu

Kuva: Puolustusvoimat

Suomen sotilastiedustelu kehittyy jatkuvasti kansallisen turvallisuuden tuottajana. Kehittymistä ohjaavat epävakaa maailmantilanne, Suomen sijainti Venäjän naapurimaana, Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat uudet toimintatavat sekä yhteisen tilanneymmärryksen luominen ja digitalisoitunut ympäristö.

Sotilastiedustelun julkisen katsauksen tarkoituksena on tarjota julkinen ja ajantasainen kuva sotilastiedustelussa ajankohtaisista asioista ja turvallisuusympäristön kehityksestä. Se ei sisällä salassa pidettäviä yksityiskohtia, vaan kuvaa keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, uhkakuvia ja kehityssuuntia.

Vuoden 2026 viesti on selvä: turvallisuusympäristö on entistä monimutkaisempi ja vaatii jatkuvaa seurantaa ja ennakointia. Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2026 toteaa muun muassa seuraavaa:

  • Venäjä jatkaa pyrkimystään globaalin suurvalta-aseman palauttamiseksi, ja sota Ukrainassa jatkuu. Venäjä jatkaa asevoimareformiaan, mutta muutokset eivät toistaiseksi ole lisänneet merkittävästi Venäjän sotilaallista suorituskykyä Suomen lähialueella. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa on lisääntynyt viime vuosina.
  • Lähi-idässä tapahtunut voimasuhteiden muutos on korostunut entistä selkeämmin.
  • Itämeri on noussut kansainvälisen politiikan tapahtumien keskiöön. Jännitteet ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 2022 alkaen.
  • Globaalia turvallisuustilannetta määrittää voimapolitiikan paluu ja jännitteiden kasvu maailmanlaajuisesti.

Suomen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä. Sotilastiedustelun mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Suomeen kohdistuisi vuoden 2026 aikana välitöntä sotilaallista uhkaa. Turvallisuusympäristön kehitystä seurataan keskeytyksettä ja järjestelmällisesti.

Katsaus on luettavissa tästä linkistä

]]> Kadettikunnan Turvallisuuspolitiikan tietopankki (Turpopankki) on päivitetty https://turpopankki.fi/kadettikunnan-turvallisuuspolitiikan-tietopankki-turpopankki-on-paivitetty/ Wed, 17 Dec 2025 15:03:35 +0000 https://turpopankki.fi/?p=27641

Kadettikunnan Turvallisuuspolitiikan tietopankki (Turpopankki) on päivitetty

Kadettikunnan Turvallisuuspolitiikan tietopankki (Turpopankki) on päivitetty. Tietopankkia päivitetään sekä täydennetään säännöllisesti tiedon pitämiseksi ajantasaisena. Edellinen päivitys tehtiin joulukuussa 2023. Tällä kertaa päivityksiä ja lisäyksiä on tehty erityisesti Suomeen ja konfliktialueisiin liittyviin tietoihin.

Tietopankin tarkoituksena on tukea opetusta kouluissa ja turvallisuuspolitiikan kursseilla, toimia turvallisuuspolitiikan tietohakemistona, toimia lähdemateriaalina lukiolaisten Turpotietäjä-kilpailussa ja palvella kaikkia kansalaisia tiedonhankinnassa.

Tietopankissa on kaikkiaan noin 800 sivua ja noin 1 700 kuvituskuvaa, taulukkoa ja kaaviota.  Tietopankista on suomen- ja ruotsinkieliset versiot sekä suppeampi englanninkielinen versio.

Päivitetyn version tekstisisällöstä ja kuvien tuotannosta vastasi jälleen Comprendum Oy asiantuntijoineen. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastasivat AD Nikolai Ylirotu (RhinoWorks Oy) ja everstiluutnantti evp. Kari Sainio (Kadettikunta).

Päivitysprojektia tukivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Puolustusvoimien tukisäätiö, Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen rahasto, Uuden Päivän rahasto, Urlus-Säätiö, Turvallisuuden tukisäätiö sekä Thóren-Talvela Säätiö.

Siirtyminen kieliversioiden välillä tapahtuu lippukuvakkeita painamalla.

All/ajankohtaista suo

]]> Suomen ja Ruotsin puolustustusyhteistyö https://turpopankki.fi/suomen-ja-ruotsin-puolustustusyhteistyo/ Sat, 23 Aug 2025 09:01:46 +0000 https://turpopankki.fi/?p=25261

Suomen ja Ruotsin puolustustusyhteistyö

Kuva: Puolustusministeriö

Tavoitteita ja sisältöä:

  • kummankin maan puolustuskyvyn ja toimintavalmiuden vahvistaminen
  • yhteinen operatiivinen suunnittelu
  • yhteisten intressien edistäminen erityisesti Itämeren alueella ja pohjoisessa
  • konfliktien ennaltaehkäisy ja hyökkäysten kynnyksen korottaminen yhteisellä toiminnalla
  • yhteistyön tiivistäminen harjoitustoiminnassa ja tilannekuvan tuottamisessa
  • Nato-jäsenyyksien myötä yhteistyömuotojen laajeneminen

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on osa laajempaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

Lue lisää valikosta Pohjoismainen puolustusyhteistyö (linkki).

Ruotsin puolustusselonteossa vuonna 2015 korostettiin maiden välisen yhteistyön merkitystä Ruotsin puolustusvoimien kehittämiselle. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2015 puolustusministerien yhteisellä raportilla yhteistyön poliittisista suuntaviivoista. Tämän ns. FISE-yhteistyön tavoitteeksi sovittiin yhteistyön laajentaminen koskemaan harjoitusten lisäksi yhteistoimintakyvyn ja suorituskykyjen kehittämistä sekä operatiivista suunnittelua. Puolustusministerit allekirjoittivat tarkentavan sopimuksen vuonna 2018. Kummankin maan puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat vuonna 2019 sotilasstrategisen konseptin, joka syventää yhteistyötä operatiivisessa suunnittelussa sekä harjoitus- ja koulutustoiminnassa.

Yhteistyön syventämisessä merivoimat olivat edelläkävijöitä. Uudenmaan prikaatin ja Ruotsin merivoimien Amfibiorykmentin ensimmäinen harjoitus toimeenpantiin jo vuonna 2001. Yhteisen Swedish Finnish Amphibious Task Unit (SFATU) -yksikön on määrä saavuttaa operatiivinen valmius vuonna 2023. Merivoimayhteistyön perustana on tilannekuvayhteistyö Sea Surveillance Co-Operation Finland-Sweden (SUCFIS), josta sovittiin 2006. Suomen ja Ruotsin pintataistelulaivueista on muodostettu yhteinen taisteluosasto Swedish Finnish Naval Task Group (SFNTG), joka saavutti alustavan operaatiokyvyn 2017. Pintataistelu- ja rannikkojääkäriosat harjoittelevat vuosittain Loviisa- ja SWEFINEX-merisotaharjoituksissa.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tavoitteena on kummankin maan puolustuksen suorituskyvyn vahvistaminen. Yhteistyön avulla parannetaan molempien maiden puolustusvoimien tehokkuutta.

Kiristyneessä turvallisuustilanteessa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on entistä tärkeämpää molempien maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Kummankin maan Nato-jäsenyyden myötä yhteistyömuodot jatkuvat ja laajenevat. Natossakin Ruotsi on Suomen läheisin puolustusyhteistyökumppani.

Suomen ja Ruotsin valtiopäivät ovat hyväksyneet lainsäädännön, joka helpottaa maiden puolustusvoimien joukkojen toimintaa toistensa alueella. Tällaiset järjestelyt ja valmistelut helpottavat myös Naton puolustussuunnittelua Suomen ja Ruotsin osalta.

Puolustusministeriö:
https://www.defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen_puolustusyhteistyo/suomen_ja_ruotsin_valinen_puolustusyhteistyo

Ruotsin puolustusvoimat:
https://www.forsvarsmakten.se/sv/om-forsvarsmakten/vart-arbetssatt/internationellt-samarbete/forsvarssamarbete-med-finland/

All/ajankohtaista suo

]]> Pohjoismainen puolustusyhteistyö https://turpopankki.fi/pohjoismainen-puolustusyhteistyo/ Sat, 23 Aug 2025 08:54:38 +0000 https://turpopankki.fi/?p=25254

Pohjoismainen puolustusyhteistyö

  • yhteistyön foorumi: Nordefco (Nordic Defence Cooperation)
  • yhteistyön tavoitteita:
    • verkottumisen etu puolustuskyvyn kehittämiselle
    • sotilaallinen yhteensopivuus ja Pohjoismaiden puolustusvoimien tiiviimpi yhteistoiminta koulutuksessa, harjoituksissa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa
    • Pohjoismaiden strategisen ja operatiivisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen kriisi- ja konfliktitilanteita varten
    • kustannustehokkuus, jonka avulla turvataan voimavaroja maiden operatiivisten suorituskykyjen kehittämiselle
  • Pohjoismaita koskevat muut puolustusyhteistyön muodot

Historia, arvot, yhteinen toimintaympäristö ja yhteiskuntien samankaltaisuus sitovat Pohjoismaita yhteen. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset perusratkaisut yhtenäistyvät, kun Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä. Erojakin on, koska Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat myös EU-jäseniä ja Norja ja Islanti eivät ole. Suomi on Pohjoismaiden ainoa euroryhmän jäsen.

Suomen puolustusalan yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, sillä pohjoismaisten asevoimien haasteet ovat samankaltaisia. Myös alueellisen turvallisuustilanteen katsotaan lisäävän yhteistyön tarvetta. Koska kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, yhteistyötä on mahdollista syventää entisestään.

Pohjoismaiden puolustushallintojen yhteistyömuotojen koordinoimista varten perustettiin vuonna 2009 Nordefco-järjestely (Nordic Defence Cooperation). Se toimii käytännön tason yhteistyön kehyksenä. Yhteistyön perustaa lujitetaan yhteisillä puolustuspoliittisilla tavoitteilla ja puolustusvoimien käytännön yhteistyöllä. Nordefco on osallistujamaiden puolustusministeriöiden vetämää toimintaa, ja Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on yhteysupseereita toistensa pääesikunnissa.

Nordefco-yhteistyötä tehdään viidellä osa-alueella: suorituskyvyt, puolustusmateriaali, henkilöstöhallinto ja koulutusjärjestelmät, koulutus ja harjoitukset sekä operaatiot. Puheenjohtajuus kiertää Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä vuosittain.

Toiminta sisältää myös tilannekuva- ja harjoitusyhteistyötä etenkin ilmavoimien kesken. Yhteistyön syventämisellä tavoitellaan sotilaallista yhteensopivuutta. Se mahdollistaa Pohjoismaiden puolustusvoimien tiiviimmän yhteistoiminnan koulutuksessa, harjoituksissa, materiaalihankinnoissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Keskeisiä tavoitteita on myös Pohjoismaiden strategisen ja operatiivisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen kriisin ja konfliktin varalle. Naton piirissä tapahtuva harjoitusyhteistyö tuo tähän uuden ulottuvuuden.

Pohjoismaita koskee myös alueella tapahtuva muu kansainvälinen puolustusyhteistyö ja kahden- ja monenväliset sopimukset ja yhteistyömuodot. Vuonna 2020 tehtiin Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmenvälinen aiejulistus puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen yhteistyö on tiivistä. Osana pohjoismaista puolustusyhteistyötä Suomella ja Ruotsilla on pitkälle vietyä ja laajaa kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

Lue lisää valikosta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö (linkki).

Kaikki Pohjoismaat ovat mukana Britannian johtamassa 10 valtion JEF-yhteistyössä. Yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäistä yhteistyötä (Nordic-Baltic, NB8) on tehty 1990-luvulta alkaen. NB8-ryhmän kesken käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita sekä globaalista että Euroopan näkökulmasta. NB8-yhteistyö täydentää EU-integraatiota sekä Pohjoismaiden välistä N5-yhteistyötä.

Kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys syventää myös edellä mainittuja yhteistyöjärjestelyjä.

Lue lisää valikosta Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen yhteistyö (linkki).

Lue lisää valikosta Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö (linkki).

Nordefco:
https://www.nordefco.org/

Puolustusministeriö:
https://www.defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen_puolustusyhteistyo/pohjoismainen_puolustusyhteistyo

Puolustusvoimat:
https://puolustusvoimat.fi/kansainvalinen-toiminta/pohjoismainen-puolustusyhteistyo

All/ajankohtaista suo

]]>