Ajankohtaista, huhtikuu 2025.

Kapinallisten hyökkäys koko Syyrian alueella alkoi, kun Hay’at Tahrir al-Shamin (HTS) johtama Syyrian oppositioryhmien liittouma Military Operations Command aloitti 27.11.2024 Syyrian hallituksen joukkoja vastaan suurhyökkäyksen, joka huipentui Bashar al-Assadin hallinnon kukistamiseen.

Kapinallisjoukot valtasivat 29.11.–8.12. Aleppon, Hamaan ja Homsin kaupungit. Samaan aikaan muut kapinallisryhmät valtasivat Syyrian hallituksen aluetta etelässä ja idässä.

Assadin hallinto kaatui, kun kapinallisjoukot saapuivat Damaskokseen, ja 8.12 2024 Assadin kerrottiin paenneen pääkaupungista. Hänen hallintonsa romahti ja yli 60 vuotta kestänyt Ba’ath-puolueen valta päättyi. Assad perheineen pakeni Moskovaan.

Syyrian pelastushallitus (SSG) perusti väliaikaisen hallituksen, jonka pääministeriksi tuli Mohammed al-Bashir. SSG:n johtajasta Ahmed al-Sharaasta tuli Syyrian tosiasiallinen johtaja. Joulukuussa 2024 SSG korvattiin Syyrian siirtymäkauden hallituksella.

Heti Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen Israel ilmoitti lähettävänsä joukkoja tukemaan YK:n UNDOF-joukkojen valvoman puskurivyöhykkeen ylläpitämistä. Myöhemmin Israel otti myös Hermon-vuoren hallintaansa. Hermon-vuoren Syyrian puoleinen osa on yksi kolmesta Israelin määrittelemästä ”turvavyöhykkeestä” Syyrian alueella. Vuori on strategisesti tärkeä, koska sieltä on mahdollista valvoa sekä Etelä-Syyrian tasankoa että Bekaan laaksoa Libanonissa.

Iran ilmoitti tukevansa ”lujasti” Assadin hallintoa. Kapinallisten hyökkäys Syyriassa alkoi sen jälkeen, kun Assadin tärkeä liittolainen Hizbollah oli heikentynyt Libanonin sodan vuoksi ja Israel oli tehostanut hyökkäyksiä Iranin tukemia ryhmiä vastaan Syyriassa. Hizbollah on aiemmin tukenut Assadia tuhansilla sotilailla. Kapinallisten lähestyessä Damaskosta Iran evakuoi sotilas- ja diplomaattihenkilöstöään Syyriasta.

Venäjä vetäytyi kahdesta tukikohdastaan, jotka se oli saanut käyttöönsä vuoden 2019 rauhanturvasopimuksessa Syyrian hallituksen kanssa. Venäjä evakuoi sotilastukikohtansa Homsissa, jolloin sille jäi vain Khmeiminin lentotukikohta sekä Tartusin laivastotukikohta.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska avasivat nopeasti uudelleen suhteet Syyrian hallintoon ja purkivat edelliselle hallinnolle asetettuja sanktioita.

Kapinallisryhmät liittyivät uuden hallinnon joukkoihin tammikuussa 2025 Revolution Victory -konferenssissa, jossa uusi hallitus myös nimitti al-Sharaan presidentiksi siirtymäkauden ajaksi. Assadin hallintoa vastaan taistelleita aseellisia ryhmiä hajotettiin, ja noin 80 000 taistelijaa yhdistettiin uuteen Syyrian armeijaan. Presidentti al-Sharaa ilmoitti Assadin Ba’ath-puolueen hajottamisesta. Myöhemmin myös kurdien Syyrian demokraattiset joukot (SDF) suostuivat integroitumaan valtion instituutioihin. Etelä-Syyrian kapinallisryhmiä edustava Suwaydan sotilasneuvosto suostui samaan. Tämä merkitsi kaikkien Syyrian vallankumouksellisten ryhmittymien yhdistämistä siirtymäkauden hallitukseen.

Syyrian perustuslakikomitean luonnoksen pohjalta väliaikainen presidentti al-Sharaa allekirjoitti maaliskuussa 2025 väliaikaisen perustuslain viideksi vuodeksi. Se perustuu islamilaiseen oikeuskäytäntöön ja määrittelee vallanjaon, mukaan lukien riippumattoman oikeuslaitoksen. Presidentti lupasi suojella kaikkien Syyrian etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeuksia.

Vuonna 2011 alkaneessa Syyrian sisällissodassa on kuollut noin puoli miljoonaa ihmistä ja 12 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. YK:n mukaan vuoden 2023 alussa 15,3 miljoonaa ihmistä oli Syyriassa humanitaarisen avun tarpeessa. Tilannetta pahensi massiivinen maanjäristys helmikuussa 2023, ja Syyriaan iski myös Covid-19-pandemia ja koleraepidemia. Lisäksi 6 miljoonaa ihmistä on paennut ulkomaille, lähinnä Libanoniin, Jordaniaan ja Turkkiin.

Syyrian siirtymäkauden hallitus on kohdannut myös vastustusta Assadille uskollisten ja entisten liittolaisten taholta.

Syyrian hallinnon kaatumiselle tuli geopoliittisia seurauksia, kun alkoi ulkopuolisten toimijoiden kamppailu vaikutusvallasta Syyriassa. Saudi-Arabian, Egyptin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Turkin ja Qatarin intressit ovat osin kilpailevia. Egypti ja Persianlahden maat pyrkivät estämään islamististen ryhmittymien kuten Muslimiveljeskunnan nousun, mutta Turkki ja Qatar tukevat niitä.

Israel pyrkii ylläpitämään turvallisuuttaan voimakeinoin ja edistää Syyrian pirstoutumista estääkseen uuden vihamielisen voiman syntymisen. Yhdysvallat tukee kurdijohtoisia ryhmiä ja terroristeiksi määrittämiensä ryhmien vastavoimia.

Iran menetti Assadin kukistuessa tärkeän liittolaisen. Myös Venäjän ulkopolitiikalle Assadin kukistuminen oli vahingollista, koska se vaikeuttaa Venäjän liittolaisten tukemista Afrikassa (Mali, Burkina Faso ja Niger).

Lähteet: CNN, Wall Street Journal, Al-Jazeera, CBS News, Al-Monitor, The New Arab, The New York Times, Reuters, Bloomberg, BBC News, Sky News, AP, AFP, Institute for Study of War (ISW), Critical Threats (CT), International Crisis Group, CrisisWatch (ICG), https://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_civil_war; https://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_transitional_government

Syyrian sisällissodan loppuvaihe 27.11.–8.12.2024. Lähde: Syrian Civil War, Wikimedia Commons.

Ajankohtaista, huhtikuu 2025.

Terroristijärjestö Hamasin yllätyshyökkäys Gazasta Israeliin lokakuussa 2023 käynnisti uuden väkivaltakierteen Lähi-idässä. Israel aloitti massiiviset hyökkäykset Gazaan tuhotakseen sieltä toimivan Hamasin. Sotatoimet laajenivat Libanonin alueelle, kun Iranin tukema Hizbollah-järjestö aloitti sieltä rakettihyökkäykset Pohjois-Israeliin. Presidentti Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa 8.12.2024 muutti merkittävästi alueellista tasapainoa.

Yllätyshyökkäyksessä Israeliin 7.10.2023 Hamas surmasi yli 1 100 israelilaista siviiliä ja otti 250 panttivankia. Israel vastasi voimakkailla sotatoimilla, joiden tavoitteena oli Hamasin täydellinen tuhoaminen. Hamas on vuosien kuluessa rakentanut mittavan maanalaisen tukeutumisverkoston ja hyödyntää toiminnassa maanpäällistä infrastruktuuria. Israelin asevoimien hyökkäykset ovat raunioittaneet laajoja alueita Gazassa, ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on kuollut. Tammikuussa 2025 Israel ja Hamas allekirjoittivat kolmivaiheisen tulitaukosopimuksen, jonka on tarkoitus johtaa pysyvään aselepoon ja israelilaisten panttivankien vapauttamiseen. Sopimusta on kuitenkin rikottu molemmin puolin, ja sen toteutuminen on epävarmaa.

Yhdysvaltojen uuden hallinnon aloitteellisuus on tuonut Lähi-idän tilanteeseen uuden piirteen. Siihen sisältyy mm. ehdotus Gazan alueen tyhjentämisestä väestöstä ja jälleenrakentamisesta Yhdysvaltojen johdolla.

Israelin hyökkäykset Länsirannalla ovat lisääntyneet. Israel on kohdistanut sinne ilmahyökkäyksiä ja määrännyt väestöä siirtymään toisille alueille.

Etelä-Libanonissa Hizbollah on ampunut satoja raketteja ja drooneja Israelin puolelle, ja Israel on vastannut ilmapommituksilla ja maahyökkäyksellä. Israel on myös onnistunut tuhoamaan Hizbollahin ylimmän johdon. Marraskuussa 2024 Israel ja Hizbollah tekivät aseleposopimuksen, mutta tulitaukoa on rikottu. Israel aikoo sopimuksesta huolimatta pitää pysyvästi viisi sotilastukikohtaa Etelä-Libanonissa.

Jemenin hallitusta vastaan kapinoivat huthit aloittivat iskut Israelia sekä Punaisella merellä liikkuvia länsimaisia kauppa-aluksia vastaan ja vaativat Israelia lopettamaan Gazan-hyökkäyksen. He ovat hyökänneet ohjuksin, raketein ja lennokein kymmeniä kauppa- ja sota-aluksia vastaan sekä mm. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tukikohtiin. Huthien hyökkäysten takia satoja kauppa-aluksia on ohjattu pidemmälle reitille Afrikan ympäri.

Vuonna 2023 käynnistyi Punaisen meren ja Adenin lahden merenkulun turvaamiseksi Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen operaatio Prosperity Guardian, johon osallistuu yli 20 maata. Suomi on lähettänyt kaksi sotilasta operaation esikuntaan. YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut huthien hyökkäykset (päätöslauselma 2722, tammikuu 2024).

Iran ja Israel ovat ajautuneet lähes avoimeen konfliktiin sen jälkeen, kun Israel teki huhtikuussa 2024 ilmaiskun Iranin konsulaattiin Damaskoksessa. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin johtohenkilöitä. Sen jälkeen Israel on surmannut Iranin tukemien Hamasin ja Hizbollahin tärkeimpiä johtohenkilöitä. Erikoisuutena oli hakulaitteiden avulla toteutettu isku, jonka kohteina oli lähes 3 000 Hizbollahin jäsentä. Israel ja Iran ovat tehneet toistuvia ohjusiskuja toistensa kohteisiin, ja tämän on arvioitu lisäävän kriisin eskalaation vaaraa.

Ns. Vastarinnan akseli (The Axis of Resistance) on epävirallinen koalitio, joka koostuu Iranin tukemista militanteista ja poliittisista järjestöistä mm. Libanonissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä ja Gazassa. Akselin tavoitteena on vaikeuttaa Israelin hyökkäyksiä sekä aiheuttaa Yhdysvalloille kustannuksia Israelin tukemisesta. Koalitio on myös tehnyt hyökkäyksiä Yhdysvaltojen joukkoja vastaan Irakissa. Iran on antanut akselille laajaa sotilaallista ja logistista tukea. Israelin ja Yhdysvaltojen viimeaikaiset sotilaalliset toimet ovat heikentäneet akselia.

Lähi-idän liennytyskehitys ennen vuotta 2023 sisälsi Israelin solmimat diplomaattisuhteet Jordanian, Egyptin, Sudanin, Bahrainin, Marokon ja Arabiemiraattien kanssa ns. Abraham Accords 2020 -sopimuksen perusteella. Näytti siltä, että myös Saudi-Arabia olisi liittymässä sopimukseen, mutta Hamasin hyökkäys ja Israelin vastatoimet Gazassa pysäyttivät tämän kehityksen.

Iranissa liennytys on voitu nähdä alueellisen voimatasapainon siirtymisenä Israelin ja Saudi-Arabian hyväksi. Iran on lisännyt tukeaan alueella toimiville kapinallisliikkeille riippumatta niiden uskonnollisesta suuntauksesta (Hamas ja Egyptin Muslimiveljeskunta sunneja, Hizbollah ja huthit shiioja).

Lähi-idän strateginen tasapaino on muuttumassa. Syynä ovat Iranin ja sen tukemien Hizbollahin ja Hamasin kokemat takaiskut sekä Assadin kukistuminen Syyriassa. Israel on vallannut YK:n puskurivyöhykkeen Golanin kukkuloilla ja miehittää aluetta. Pääministeri Netanjahun mukaan Israel ei salli Syyrian hallituksen joukkojen sijoittamista Damaskoksen eteläpuolelle ja vaatii useiden Syyrian provinssien demilitarisointia.

Lähteet: CNN, Wall Street Journal, Al-Jazeera, CBS News, Al-Monitor, The New Arab, The New York Times, Reuters, Bloomberg, BBC News, Sky News, AP, AFP, Institute for Study of War (ISW), Critical Threats (CT), International Crisis Group – CrisisWatch (ICG), Encyclopædia Britannica

”Vastarinnan akseli”. Lähde: Wikimedia Commons, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Axis_of_Resistance.svg

Israelin operaatioita Libanonissa helmikuussa 2025. Lähde: Institute for the Study of War (ISW) and Critical Threats (CT), https://www.understandingwar.org/backgrounder/iran-update-february-17-2025.

Israelin vaatima demilitarisoitu vyöhyke Syyriassa. Lähde: Institute for the Study of War (ISW) and Critical Threats (CT), https://www.understandingwar.org/backgrounder/iran-update-february-24-2025.

Järjestyksessään kolmas sotilastiedustelun julkinen katsaus kuvaa Suomen sotilaallista toimintaympäristöä ja sen kehitystä sekä sotilastiedustelujärjes telmää. Katsaus myös avaa 107-vuotiaan Suomen sotilastiedustelun työtä isänmaan turvallisuuden palveluksessa. Suomen Nato-jäsenyys on asettanut Puo lustusvoimat ja sotilastiedustelun sen osana uuteen asemaan. Jäsenyyden myötä Suomen puolustus voi nojata myös muiden apuun ja muut puolustusliiton jäsenet voivat luottaa Suomen tukeen. Jäsenyys on tarkoittanut sotilastiedustelullekin toimintatapojen kehittämistä mahdollisimman sujuvaan toimintaan puolustusliiton osana.

Katsaus 2025 on luettavissa kokoisuudessaan tästä linkistä (linkki).

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn strategian päämääränä on tarjota jokaiselle yhteinen viitekehys kokonaisturvallisuuden toteuttamiseksi omista lähtökohdistaan. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.

Uusi Turvallisuusstrategia on luettavissa kokoisuudessaan tästä linkistä (linkki).

Valtioneuvosto hyväksyi puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä 19.12.2024 istunnossaan valtioneuvoston puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle. Kyseessä on järjestyksessään kolmas ja Nato-jäsenyyden ajan ensimmäinen puolustusselonteko, jonka linjaukset ulottuvat 2030-luvulle.

Puolustusselonteon mukaan Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä osana liittokuntaa sekä siitä, että liittokunnan pelote ja puolustus vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin.

Puolustusselonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyys on vahvistanut pelotetta. Suomen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote.

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024 (linkki)

Puolustusministeri Antti Häkkäsen diaesitys puolustusselonteon julkaisutilaisuudessa 19.12.2024 (linkki)

Suomen on tarkoitus osallistua:

• Naton pysyvän laivasto-osaston SNMG 1:n (Standing NATO Maritime Group 1) tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla Hamina-luokan aluksella enintään kuukauden ajan ja enintään 40 henkilöllä vuonna 2025.
• Naton pysyvän miinantorjuntaosaston SNMCMG 1:n (Standing NATO Mine Counter Measures Group 1) tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla Katanpää-luokan aluksella enintään kolmen kuukauden ajan ja enintään 40 henkilöllä vuonna 2025.
• rauhan ajan yhteiseen puolustukseen kuuluviin Air Policing -tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella Jäämerellä enintään kahden hävittäjän sekä kolmen varakoneen lento-osastolla ja enintään 50 henkilöllä kolmen viikon ajan helmi-maaliskuussa 2025.

Naton keskeisiä rauhan ajan yhteisen puolustuksen toimintoja ovat eteentyönnetyt maavoimajoukot (Forward Land Forces, FLF), pysyvät merivoimaosastot (SNMG ja SNMCMG) sekä ilmapuolustus (Air Policing, Air Shielding). Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin joko pysyvällä osallistumisella tai säännöllisillä vuoroilla.

• Vuonna 2024 Suomi on osallistunut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä sekä Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä.

Lähde:

• PLM:n tiedote 24.10.2024 (linkki).