Ruotsin hallituksen ulkopoliittisen julistuksen 2025 päälinjauksia:

• Ruotsi elää vaikeassa turvallisuuspoliittisessa ajassa, jossa Venäjä uhkaa Euroopan vapautta ja kansalaisoikeuksia.
• Ukrainan tuki säilyy hallituksen tärkeimpänä ulkopoliittisena tavoitteena.
• Ruotsin ulkopolitiikka tukeutuu läheiseen yhteistoimintaan EU:n, Naton ja muiden kumppanien kanssa.
• Rauha on rakennettava vahvoista lähtökohdista – ei altavastaajan asemasta.

Turvallisuus ja puolustus:

• Ruotsi osallistuu Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja pelotteen ylläpitämiseen Naton ja lähialueyhteistyön kautta.
• Kykyä vastata hybriditoimintaan kehitetään.
• Kansallinen turvallisuusstrategia nähdään kokonaisuudeksi, joka käsittää sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden.
• Ruotsilla pitää olla oma, vahva puolustuskyky, Ruotsi tukee Natossa oikeudenmukaista taakanjakoa.
• Transatlanttinen linkin merkitys Ruotsin ja Euroopan turvallisuudelle säilyy keskeisenä.

Venäjän vuonna 2022 aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena Ruotsi luopui yli 200 vuotta noudattamastaan liittoutumattomuuspolitiikasta ja päätti hakea Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti Suomen kanssa. Ruotsi luopui myös yli 80 vuotta voimassa olleesta periaatteestaan, ettei aseita toimiteta konfliktialueille. Ruotsista tuli Naton jäsen 7.3.2024.

Ruotsi on tukenut Ukrainaa (tilanne 10/2025) sotilaallisesti kaikkiaan noin 7,8 miljardilla eurolla. Se on toimittanut Ukrainalle kehittyneitä asejärjestelmiä, osallistunut muiden valtioiden tukihankkeisiin, osallistunut erilaisiin suorituskykyjen kehittämishankkeisiin, osallistunut tukitoimiin erilaisten rahastojen kautta sekä osallistunut koulutusyhteistyöhön.

Suora aseellinen tuki on käsittänyt muun muassa ilmavalvontakoneen, rynnäkkö-, kuljetus- ja taistelupanssarivaunuja, venekalustoa, panssarintorjunta-aseistusta sekä sinkoja, ohjuksia, meritorjuntaohjuksia, kuljetuskalustoa ja yksittäisen sotilaan varusteita.

Ruotsin lainsäädäntö ei kiellä ydinaseita rauhan aikana, ja sodan aikaa koskeva poliittinen linjaus on joustava siten, että Ruotsi pidättää itsellään päätöksenteon. Maalla ei ole omia ydinaseita, ja Ruotsi on sitoutunut kansainvälisiin ydinrajoitussopimuksiin. Ruotsi osallistuu Naton ydinaseisiin liittyvään suunnitteluun (Nuclear Planning Group). Ruotsin lainsäädännössä ei ole vastaavaa ydinräjähteisiin liittyvää nimenomaista kieltoa kuin Suomen ydinenergialaissa. Lainsäädäntö kattaa mm. ydinteknisiä turvallisuusvaatimuksia sekä sopimusperusteisen ydinaseiden leviämisen. Lainsäädäntö myös kieltää osallistumisen ydinasekokeeseen. Ruotsin ja Yhdysvaltojen DCA-puolustusyhteistyösopimusta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että DCA-sopimukseen sitoutuminen ei muuta sitä, että Ruotsin alueella ei ole syytä pitää ydinaseita tai pysyviä tukikohtia rauhan aikana.