EU:n kriisinhallintajoukot

  • EU-maat ilmoittaneet asettavansa tarvittaessa kriisinhallintaan yhteensä
    • yli 100 000 sotilasta
    • noin 400 lentokonetta
    • noin 100 alusta
    • noin 15 nopean toiminnan osastoa

    Vain nopean toiminnan joukot (EU:n taisteluosastot) ovat hyvässä valmiudessa, mutta niitä ei ole toistaiseksi käytetty EU:n kriisinhallintatehtäviin.

    Osastojen kokoonpanosta päätetään tilanteen mukaisesti.

Kuvalähde: EUTM Mali © European Union

Lisää aiheesta

EU:n kriisinhallintajoukot

EU voi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan jäsenmaiden joukkoja ja muuta sotilaallista voimaa tilanteen ja tehtävien vaatimalla tavalla. Operaatioihin osallistuminen on vapaaehtoista, ja jäsenmailla on oikeus päättää siitä kansallisesti.

Nopeaa toimintaa edellyttäviin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin EU-maat ovat muodostaneet ja ylläpitävät vuorotteluperiaatteella toimintavalmiudessa ns. taisteluosastoja. Ne voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintatehtävissä esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien.

EU:n taisteluosastoissa on noin 1 500 sotilasta, ja ne ovat olleet toimintavalmiudessa vuodesta 2007 lähtien – kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että EU kykenisi lähettämään tarvittaessa taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti.

Taisteluosastojen tulisi olla toiminta-alueella 10 päivää sen jälkeen, kun EU on päättänyt niiden käyttämisestä. Operaatioiden enimmäiskesto olisi neljä kuukautta.

Taisteluosastojen tehtäviin voi kuulua

  • rauhanturvaamista
  • rauhaan pakottamista
  • humanitaarisia operaatioita
  • katastrofityötä EU:n lähialueilla

Suomi on osallistunut valmiusvuoroihin vuodesta 2006 alkaen.

Tähän mennessä EU:n taisteluosastoja ei ole käytetty aktiiviseen toimintaan. Sen sijaan EU on osallistunut kriisinhallintaan kulloinkin tarvittavilla kokoonpanoilla ja YK:n rauhanturvaamisen periaatteita soveltaen. On käytetty kokoonpanoja, joissa yhdistyvät sotilas- ja siviilielementit, jolloin kysymys on ”integroidusta rauhanturvaamisesta” tai ”integroidusta kriisinhallinnasta”. EU:n viimeisimmät sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat viime vuosina olleet erityisesti koulutusoperaatioita Afrikassa.

Lähteitä ja linkkejä

EEAS, Crisis Management and Response:

https://eeas.europa.eu/topics/crisis-response/412/crisis-management-and-response_en

Ulkoministeriö:

https://um.fi/kriisinhallinta

Puolustusvoimat, Osallistuminen kriisinhallintaan:

https://puolustusvoimat.fi/kansainvalinen-toiminta/kansainvalinen-kriisinhallinta

Puolustusministeriö, Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallintayhteistyö:

https://www.defmin.fi/vastuualueet/sotilaallinen_kriisinhallinta