Puolan asevoimat

Päivitetty joulukuussa 2025

Asevoimien päätehtävät:

  • kotimaan puolustaminen Venäjän uhkaa vastaan
  • osallistuminen aktiivisesti Naton kriisinhallintaan ja operaatioihin vaarantamatta kotimaan puolustuskykyä
  • sisäisen turvallisuuden tukeminen ja muut virka-aputehtävät

Asevoimien rakenne:

  • ammattiarmeija vuodesta 2010
  • operatiivisten joukkojen vahvuus 153 000 sotilasta ja alueellisen puolustuksen joukkojen 36 000 (2025)
  • viisi puolustushaaraa:
    • maavoimat
    • merivoimat
    • ilmavoimat
    • erikoisjoukot
    • alueellisen puolustuksen joukot

Johtaminen

Yleisesikunta toimii osana puolustusministeriötä. Sen päävastuita ovat suunnittelu- ja valvontatehtävät sekä toiminta neuvonantajaelimenä presidentille ja puolustusministerille.

Pääesikunta (Armed Forces General Command) vastaa asevoimien yleisten toimintojen johtamisesta ja joukkotuotannosta. Itsenäiset puolustushaaraesikunnat lakkautettiin 2014 ja liitettiin osaksi pääesikuntaa vuoden 2015 alussa. Aiemmista puolustushaarakomentajista tuli puolustushaarojen tarkastajia. Muista puolustushaaroista poiketen alueellisen puolustuksen joukot toimivat oman itsenäisen esikuntansa alaisuudessa.

Operaatioesikunta (Armed Forces Operational Command) vastaa operaatioiden (ml. ulkomaat) johtamisesta, meri- ja ilmavalvonnasta sekä etsintä- ja pelastustehtävistä. Operaatioesikunta vastaa myös asevoimien johtamisesta kriisin ja sodan aikana.

Asevoimien kehittäminen

Asevoimien voimakkaan kehitysvaiheen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2032 saakka ja sisältävän muun muassa:

  • johtamisjärjestelmän kehittämisen sodanajan valmiuden parantamiseksi,
  • kokonaisvahvuuden kasvattamisen 200 000 sotilaaseen,
  • maavoimien toiminnan painottumisen sodanajan kokoonpanossa ja korkeassa valmiudessa oleviin divisiooniin,
  • noin 1 000 sotilaan vahvuisten kyberjoukkojen perustamisen.

Kalustohankkeita

Puolan asevoimien sotavarustukseen kuuluu vanhempaa, mutta edelleen käyttökelpoista venäläisperäistä kalustoa sekä modernia länsimaista materiaalia. Lisäksi Puolan puolustusvälineteollisuus tuottaa huomattavia määriä kalustoa asevoimille. Iso osa kalustohankinnoista suuntautuu kuitenkin ulkomaille, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan. Ostettavalla kalustolla osin korvataan Ukrainalle luovutettua puolustusmateriaalia muun muassa taistelupanssarivaunujen ja panssarihaupitsien osalta, mutta samalla hankinnat ovat osa jo pidempään käynnissä ollutta asevoimien modernisointiohjelmaa.

Keskeisiä meneillään olevia kalusto-ohjelmia:

  • Yhdysvalloista tilattujen 32 F-35A-hävittäjän käyttöönotto vuoteen 2030 mennessä.
  • Yhdysvalloista on tilattu M1A2-taistelupanssarivaunuja (250 kpl), joista ensimmäiset on vastaanotettu. Yhdysvalloista hankitaan myös HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä sekä Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
  • Etelä-Koreasta hankittavien K9-panssarihaupitsien (212 kpl), K2-taistelupanssarivaunujen (360 kpl) ja Chunmoo-raketinheittimien (212 kpl) hankinnat ovat käynnissä. Etelä-Koreasta on lisäksi tilattu K2:n alustalle perustuvia erikoisajoneuvoja (81 kpl).
  • Kolmen uuden fregatin rakentaminen osana merivoimien modernisointiohjelmaa. Ensimmäisen rakenteilla olevan Miecznik-luokan aluksen on tarkoitus olla palveluskäytössä vuonna 2028, toisen 2030 ja kolmannen 2032. Fregatit perustuvat brittiläiseen Arrowhead 140 -alusmalliin.

Puola on mukana European Sky Shield Initiative -hankkeessa integroidun eurooppalaisen ilmapuolustusjärjestelmän rakentamiseksi sekä European Long Range Strike Approach -projektissa maalta laukaistavan risteilyohjuksen valmistamiseksi.

Kansainväliset operaatiot

Puola on osallistunut kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisihallintaoperaatioihin vuodesta 1953 alkaen. Nato-operaatioihin Puola on osallistunut vuodesta 1996 lähtien. Merkittävimpiä operaatioita ovat olleet ”Enduring Freedom” ja ”International Stabilization Force” Irakissa sekä ISAF-operaatio Afganistanissa, joissa puolalaisilla oli enimmillään yli 2 000 hengen kontingentit.