Ukrainan länsisuuntaus alkoi jo 2000-luvun puolivälissä, mutta vaimeni hieman 2010-luvun alkupuolella. Uusi selkeä muutos alkoi 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Suuntaus sinetöitiin helmikuussa 2019, jolloin Ukrainan perustuslakiin kirjattiin pyrkimys Naton ja EU:n jäseneksi.

Vuonna 2022 Ukraina jätti EU:lle jäsenhakemuksensa. Vilnan-huippukokouksessaan kesällä 2023 Nato vahvisti jo Bukarestin-huippukokouksessa 2008 annetun sitoumuksen, jonka mukaan Ukrainasta tulee Naton jäsen. Sen toteutumiselle ei kuitenkaan määritetty aikataulua, jota Ukraina toivoi. Nato päätti myös, että Ukrainan osalta ei käytetä normaalia MAP-jäsenyysvalmennusohjelmaa (Membership Action Plan). Ukrainan vuosina 2022–23 saama taloudellinen, materiaalinen ja koulutustuki ovat osoittaneet Ukrainan merkityksen ja aseman länsimaiden joukossa.

Asevoimat

Ukrainan asevoimien vahvuus alkuvuonna 2022 oli 200 000–250 000 sotilasta ja reservin koko noin 900 000. Vuonna 2023 Ukrainan asevoimien vahvuus on noin 690 000 ja reservissä on 400 000 sotilasta.

Presidentti on asevoimien ylipäällikkö. Asevoimia johtaa puolustusministeri apunaan puolustusministeriö, yleisesikunta sekä asevoimien komentaja.

Asevoimien kokoonpano:

• maavoimat
• ilmavoimat
• merivoimat
• maahanlaskujoukot
• erikoisjoukot
• aluepuolustuksen joukot