Kiina avaruudessa

  • suuria taloudellisia ja poliittisia resursseja avaruusohjelmaan
  • BeiDou-paikannus-, navigointi- ja ajoitussatelliittien verkosto 2018
  • toiseksi eniten satelliitteja avaruudessa
  • miehittämätön ajoneuvo Kuuhun 2019, tavoitteena miehitetty lento 2036
  • asevoimien strategiset tukijoukot avaruusoperaatioiden toteuttajina
  • panostaa satelliittientorjuntakykyyn (ASAT)

Kiinan avaruusohjelmasta vastaa avaruushallinto ja avaruuslaitteiden toteutuksesta China Aerospace Corporation. Hallinto tuottaa avaruusohjelman, ja eri yhtiöt ovat vastuussa sen toteutuksesta. Kiinan avaruushallinto perustettiin vuonna 1993. Se on Kiinan ilmailuministeriön (Ministry of Aerospace Industry) alainen. Kiina on suunnannut merkittäviä taloudellisia ja poliittisia resursseja avaruusohjelmaansa, sotilaallisten avaruussovellusten parantamisesta ihmisten avaruuslento- ja kuututkimusohjelmien kehittämiseen.

Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa vuonna 1970. Vuonna 2003 Kiina toteutti kolmantena maana omin voimin ihmisen avaruuslennon. Vuosina 2011 ja 2016 laukaistiin miehitetyt avaruuslaboratoriot Tiangong-1 ja -2. Vuonna 2022 Kiina otti käyttöön Tiangong-avaruusasemansa (Heavenly Palace), joka on kokonaan Kiinan rakentama ja ylläpitämä. Sen odotetaan kestävän 10 vuotta. 2010-luvulla Kiina laukaisi yli 200 satelliittia kiertoradalle, ja vuositasolla laukaisuja on enemmän kuin Yhdysvalloilla. Kiinalla on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten satelliitteja avaruudessa.

Kiinan avaruusasema Tiangong, mallikuva. Kuvalähde: Alejandro Miranda / Alamy / AOP

Kiinan avaruusasema Tiangong, mallikuva. Kuvalähde: Alejandro Miranda / Alamy / AOP

Kiinan siviiliavaruusohjelma on keskittynyt vuonna 2020 valmiiksi saatuun BeiDou-paikannus-, navigointi- ja ajoitussatelliittien verkostoon. Erona Yhdysvaltojen GPS- ja EU:n Galileo-järjestelmiin on, että BeiDoussa on paikannus- ja aikatiedon lisäksi käyttäjien seuranta sekä tekstiviesti- ja joukkoviestintäpalvelut.

Kiina teki historiaa vuonna 2019, kun se laskeutui ensimmäisenä avaruusaluksen Kuun toiselle puolelle. Vuonna 2022 Kiina sai onnistuneesti mönkijän Marsiin. Marsia kiertävä kiinalaisluotain Tianwen-1 lähetti vuoden 2022 alussa selfien itsestään ja Marsista. Kiinan tavoitteena on toteuttaa miehitetty avaruuslento Kuuhun vuonna 2036.

Kiinalla on merkittävä satelliittipohjainen tiedustelu- ja valvontakyky. Tätä kykyä käytetään sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin; kaukokartoitukseen, maa- ja merivalvontaan sekä tiedusteluun. Järjestelmä on toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen.

Kiina panostaa myös satelliittientorjuntakykyyn (ASAT). Tätä tukee sen laaja avaruustilannetietoisuusverkosto (SSA), joka sisältää teleskooppeja, tutkia ja muita antureita. Vuoden 2007 ohjuskoe, jossa Kiina tuhosi 900 kilometrin korkeudella olleen entisen sääsatelliittinsa, herätti huomiota operaation aiheuttaman avaruusromun vuoksi.

Kiina perusti vuonna 2015 asevoimien strategiset tukijoukot (Strategic Support Forces, SSF). Ne vastaavat ulkoavaruuden, kyberavaruuden ja sähkömagneettisen spektrin alueella suoritettavista operaatioista ja tarvittavien kykyjen kehittämisestä, käytöstä ja ylläpitämisestä. SSF muodostaa Kiinan tietosodankäynnin ytimen.

Kiinan asevoimat on kehittänyt avaruustoiminnan häirintään elektronisen sodankäynnin kykyjä. Kiinalla on maasta laukaistava satelliittien torjuntaohjusjärjestelmä (ASAT) matalalla kiertoradalla (LEO) olevia kohteita vastaan. Kiina kehittää myös laseraseita ja suurtehojärjestelmiä satelliittien tuhoamiseksi tai vahingoittamiseksi.

Presidentti Xi Jinping määritteli helmikuussa 2022 Kiinan avaruudellisia tavoitteita. Hänen mukaansa kosmoksen tutkiminen, avaruusteollisuuden kehittäminen ja Kiinan rakentaminen avaruusvallaksi, ovat Kiinan tavoitteita uusimmassa kehittämisohjelmassa.

China’s Space Program: A 2021 Perspective
http://t.m.china.org.cn/convert/c_odHFCjUE.html

Wallius, Anniina, Kiinan avaruusohjelmassa taas isoja askelia tänä vuonna. YLE.
https://yle.fi/a/3-12325769