YHDISTYNEET KANSAKUNNAT

  • Liittoutuneet suunnittelivat jo toisen maailmansodan aikana kansainvälistä järjestöä työssään epäonnistuneen Kansainliiton tilalle.
  • YK:n peruskirja tuli voimaa 24.10.1945.
  • Suomesta tuli jäsen vuonna 1955.
  • YK on ensisijaisesti yleismaailmallinen yhteistyöelin, joka palvelee maailman rauhaa ja kehitystä tarjoamalla puitteet viralliselle ja epäviralliselle kanssakäymiselle.

Lisää aiheesta

Yhdistyneet Kansakunnat

Saksaa ja Japania vastaan toisessa maailmansodassa taistellut suuri liittokunta nimitti itsensä jo vuonna 1942 Yhdistyneiksi Kansakunniksi (engl. United Nations) ja ryhtyi valmistelemaan laajapohjaista kollektiivisen turvallisuuden kansainvälistä järjestöä työssään epäonnistuneen Kansainliiton tilalle. Uskottiin, että uuden järjestön avulla olisi vastaisuudessa mahdollista estää sotien syttyminen.

YK:n peruskirja tuli voimaan lokakuun 24. päivänä 1945 (kansainvälinen YK-päivä). Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi joulukuussa 1955. Vuonna 2018 YK:lla on 193 jäsenvaltiota, eli siihen kuuluvat käytännössä kaikki itsenäiset valtiot. YK:n päämajakaupungissa New Yorkissa jäsenvaltioilla on pysyvät edustustot. Merkittävin YK:n ulkopuolelle jäänyt alue on Taiwan, jota ei ole yleisesti tunnustettu itsenäiseksi valtioksi.

YK:n peruskirja velvoittaa kaikkia jäsenvaltioita pidättymään kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta ja voimakeinojen käyttämisestä. Järjestö tarjoaa jäsenvaltioille yhteiset puitteet riitojen rauhanomaista selvittelyä sekä hyökkäystoimien ehkäisemistä ja tukahduttamista varten.

Voimakeinojen käyttö valtioiden välisissä suhteissa on peruskirjan mukaan sallittua vain kahdessa tapauksessa joko itsepuolustukseen tai YK:n turvallisuusneuvoston nimenomaisella päätöksellä hyökkäystä ja rauhanrikkojaa vastaan.