EU:n nopean toiminnan joukot

  • EU:n jäsenmaat ylläpitävät nopeaa toimintaa vaativiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin ns. taisteluosastoja:
    • EU:n taisteluosastot voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa erityisesti YK:n rauhanturvaamista tukien
    • Taisteluosastojen käyttö perustuu EU:lle määriteltyihin kriisinhallintatehtäviin (ns. Petersbergin tehtävät)
    • Taisteluosasto (battle group): noin 1 500 sotilaan vahvuinen, usein monikansallinen joukko
    • Taisteluosastoihin osallistuminen on vapaaehtoista, jäsenmailla oikeus tapauskohtaisesti päättää lähdöstään toimintaan

Kuvalähde: Puolustusvoimat

Lisää aiheesta

EU:n taisteluosastot

EU:n nopean sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisen tarve todettiin jo Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmissä vuonna 1999. Hanke suuressa lähtövalmiudessa olevien taisteluosastojen muodostamiseksi käynnistyi vuonna 2004.

Taisteluosasto (engl. battle group) on yleisnimitys sotilaalliselle yksikölle, joka pystyy toimintaan ilman ylemmän johtoportaan välitöntä tukea. Yleensä se tarkoittaa tukijoukoin vahvennettua moottoroitua jalkaväkipataljoonaa.

EU:n taisteluosastojen tarkoituksena on tukea lyhytkestoisissa, mutta toiminnallisesti vaativissa tehtävissä etenkin YK:n rauhanturvaoperaatioita niiden alkuvaiheessa, tai toimia tilanteessa, jossa kriisin kärjistyminen vaatii nopeaa kriisinhallintaa. EU ei ole taisteluosastojen perustamisen myötä omaksunut uusia tehtäviä, vaan taisteluosastojen nopea toimintavalmius sekä hyvä koulutus- ja varustetaso antavat entistä paremmat valmiudet kriisinhallintatehtäviin.

EU:n taisteluosastokonseptin mukaan kukin osasto käsittää peruskokoonpanossaan yhteensä noin 1 500 henkilöä sekä tarvittavat ilmavoima-, merivoima- ym. vahvennukset. EU nimittää joukkoja johtavan esikunnan virallisesti vasta päättäessään operaatiosta, mutta käytännössä taisteluosaston ylempi johtoporras pyritään nimeämään ennalta.

Osastot on muodostettu joko kansallisesti (yksi jäsenvaltio ottaa vastuun koko osastosta), ns. kehysvaltiomallin mukaisesti (yksi jäsenvaltio ottaa päävastuun joukkokokonaisuudesta) tai monikansallisesti (usean jäsenvaltion tasavertaisempien panosten pohjalta).

Taisteluosastot ovat olleet toimintavalmiudessa 1.1.2007 alkaen, kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että EU kykenisi lähettämään taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti. Kynnys taisteluosastojen käyttämiselle operaatioissa on osoittautunut korkeaksi.

EU:n taisteluosastot pyritään muodostamaan toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi suhteessa Naton nopean toiminnan joukkoihin (NRF). Muun muassa taisteluosastojen käyttämät standardit ja toimintamenetelmät ovat samankaltaisia kuin NRF-joukoilla.

Taisteluosastojen korkean valmiustason myötä korostuu hyvän koulutuksen merkitys. On kyettävä harjoittelemaan toimintaa osana taisteluosastoa vaativissa monikansallisissa harjoituksissa. Nykyisen EU:n harjoituspolitiikan mukaisesti unioni ei toteuta joukkotason harjoituksia, vaan kansallisten ja monikansallisten joukkojen harjoitukset ovat jäsenmaiden vastuulla.