Tanskan Nato-suhde
Tanska on Naton perustajajäsen, ja se on asettanut Naton toiminnalle samankaltaisia kansallisia rajoitteita kuin Norja. Tanska ei hyväksy maaperälleen pysyviä muiden Nato-maiden tukikohtia eikä ydinaseita. Myös Naton sotilaallista toimintaa Tanskassa rajoitettiin, poikkeuksena vain Tanskan johtama harjoitustoiminta. Rajoitukset eivät ole koskeneet Yhdysvaltojen sotilaallista toimintaa Grönlannissa.
Tanskan sotilaallinen kytkentä Natoon perustuu vuonna 1999 perustettuun Naton monikansallisen Koillisen armeijakunnan (MNCNE, Multinational Corps Northeast) esikuntaan, joka on Szczecinissä, Puolassa. Sen muodostivat Saksa, Tanska ja Puola. Kun Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004, ne tulivat mukaan MNCNE:n toimintaan. Esikunnassa palvelee sotilaita kaikkiaan 24 maasta, muun muassa Suomesta.
Koillisen armeijakunnan esikunnan alaisina on kaksi monikansallista divisioonan johtoporrasta, toinen Elblagissa, Puolassa ja toinen Ādažissa, Latviassa. Jälkimmäinen on tanskalaisjohtoinen, ja siihen kuuluu tanskalainen ja latvialainen prikaati. Osia divisioonan esikunnasta on rauhan aikana Slagelsessa, Tanskassa. Tanskan maavoimien harjoitukset järjestetään nykyään kokonaan Latviassa ja Virossa.
Latviassa oleva monikansallinen divisioona vastaa Naton tehostetun puolustuksen (Enhanced forward presence, EFP) toteuttamisesta Virossa ja Latviassa, vastatoimena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Tanskan panos EFP-puolustuksen tukemiseen Virossa on 200 sotilaan mekanisoitu komppania, osana Britannian johtamaa pataljoonan taisteluosastoa. Latvian kanadalaisjohtoisessa monikansallisessa pataljoonan taisteluosastossa on enimmillään 750 tanskalaista sotilasta (2023).
Kokonaismaanpuolustus
Tanskassa kokonaismaanpuolustuksella (totalforsvaret) tarkoitetaan yhteiskunnan yhteistä valmiutta toimia katastrofi- ja onnettomuustilanteissa. Valmius koostuu puolustusvoimien, kodinturvajoukkojen, poliisin, pelastuslaitoksen sekä vapaaehtoisjärjestöjen henkilöstöstä ja materiaalista.
Tanskan puolustusvoimilla nähdään olevan kotimaantehtäviä nimenomaan kokonaismaanpuolustuksen yhteydessä. Erityisesti merellinen turvallisuus on korostetusti esillä. Merivoimien alukset ja ilmavoimien koneet osallistuvat merellä tapahtuvaan päästöjen valvontaan ja torjuntaan. Puolustusvoimien helikoptereilla tuetaan poliisia mm. kadonneiden etsinnöissä sekä ilmakuljetuksissa. Merellisiä evakuointeja pidetään erityisen tärkeinä pelastustehtävinä.
