YK:n toimintaperiaatteet

YK:ta ja sen jäseniä koskevat toimintaperiaatteet:

  • Kaikki jäsenvaltiot täysivaltaisia ja tasavertaisia
  • Peruskirjan velvoitteet sitovat jäsenvaltioita
  • Kaikki kansainväliset riidat selvitettävä rauhanomaisin keinoin
  • Väkivallan käyttö muita valtioita vastaan tai sillä uhkaaminen kielletty
  • Jäsenten autettava järjestöä kaikin tavoin jokaisessa toimenpiteessä, johon se peruskirjan mukaisesti ryhtyy
  • Jäsenvaltiot sitoutuvat hyväksymään ja täyttämään turvallisuusneuvoston päätökset peruskirjan mukaisesti
  • Toimivalta ei ulotu jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin

Lisää aiheesta

Peruskirjan sisältämät periaatteet ovat käytännössä olleet hyvinkin tulkinnanvaraisia, mutta niitä ei ole haluttu muotoilla uudelleen ajan vaatimusten mukaan. On selvää, että YK:n toiminnassa suurvalloilla on suurempi vaikutusvalta kuin pikkuvaltioilla.

Tämä on tunnustettu jo antamalle turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenmaalle (Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Venäjä, Kiina) erityisasema päätöksenteossa. Toisaalta YK:n peruskirjassa ja toiminnassa kuvastuu yhä järjestön syntyhistoria, joten entisille vihollismaille Saksalle ja Japanille ei ole suotu niiden kokoa ja merkitystä vastaavaa asemaa. Myöskään monet entiset siirtomaat kuten Intia eivät ole saaneet merkityksensä mukaista arvostusta.

Periaate valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta on käytännössä paljolti murentunut. Sisällissotien vaikutukset ulottuvat helposti valtionrajojen yli, eikä valtionsisäistä ja valtioiden välistä voimakeinojen käyttöä näin ollen aina voida helposti erottaa toisistaan. Voidakseen ryhtyä käyttämään pakkokeinoja rauhanrikkojaa vastaan YK:n turvallisuusneuvoston on aina ensin todettava rauhan rikkoutumisen uhan tai hyökkäysteon olemassaolo. Nykyään myös vakavat ihmisoikeuksien loukkaukset ja muut valtioiden sisäiset rauhattomuudet voivat tulla turvallisuusneuvoston käsittelyyn.