YK:n toimintaperiaatteet

YK:ta ja sen jäseniä koskevat toimintaperiaatteet ovat seuraavat:

  • Kaikki jäsenvaltiot ovat täysivaltaisia ja tasavertaisia.
  • Peruskirjan velvoitteet ovat jäsenvaltioita sitovia.
  • Kaikki kansainväliset riidat on selvitettävä rauhanomaisin keinoin.
  • Väkivallan käyttö muita valtioita vastaan tai sillä uhkaaminen kielletään.
  • Jäsenten on kaikin tavoin autettava järjestöä jokaisessa toimenpiteessä, johon se peruskirjan mukaisesti ryhtyy.
  • Jäsenvaltiot sitoutuvat hyväksymään ja täyttämään turvallisuusneuvoston päätökset peruskirjan mukaisesti.
  • YK:n toimivalta ei ulotu jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin.

Lisää aiheesta

Peruskirjan sisältämät periaatteet ovat käytännössä olleet hyvinkin tulkinnanvaraisia, mutta toisaalta niitä ei ole haluttu muotoilla uudelleen ajan vaatimusten mukaan. On selvää, että YK:n toiminnan puitteissa suurvalloilla on suurempi toimintavapaus kuin pikkuvaltioilla. Tämä on tunnustettu jo
antamalle turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenmaalle erityisasema päätöksenteossa. Toisaalta YK:n peruskirjassa ja toiminnassa kuvastuu yhä järjestön syntyhistoria, joten entisille vihollismaille, Saksalle ja Japanille, ei ole suotu niiden kokoa ja merkitystä vastaavaa asemaa. Myöskään monet entiset siirtomaat, kuten Intia, eivät ole saaneet niiden merkityksen mukaista arvostusta.

Periaate valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta on käytännössä paljolti murentunut. Sisällissotien vaikutukset ulottuvat helposti valtionrajojen yli, eikä valtionsisäistä ja valtioiden välistä voimakeinojen käyttöä näin ollen aina voida helposti erottaa toisistaan. Voidakseen ryhtyä käyttämään pakkokeinoja rauhanrikkojaa vastaan turvallisuusneuvoston on aina ensin todettava rauhan rikkoutumisen uhan tai hyökkäysteon olemassaolo. Nykyään myös vakavat ihmisoikeuksien loukkaukset ja muut valtioiden sisäiset rauhattomuudet voivat tulla turvallisuusneuvoston käsittelyyn.