Ruotsin aseteollisuuden nousukausi alkoi ruotsalaisen kemistin Alfred Nobelin keksittyä dynamiitin vuonna 1866. Nobelin omistama Bofors nousi 1890-luvulla ruudin ja ammusten ohella merkittäväksi tykkien valmistajaksi. Aseteollisuuden lippulaivaksi nousi jo ennen toista maailmansotaa Boforsin valmistama 40 mm:n ilmatorjuntatykki, josta tuli maailmanlaajuinen myyntimenestys.
Ruotsin puolustusteollisuuden kattojärjestöön SOFF (Säkerhets- och försvarsföretagen) kuuluu 150 jäsenyritystä, joista noin 100 on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Jäsenyritysten palveluksessa on noin 30 000 työntekijää, ja vuotuinen liikevaihto on 4,2 miljardia euroa.
Saab-yhtymän perustamisen myötä (1937) Ruotsi on pyrkinyt omavaraisuuteen sotilaslentokoneiden suhteen. Nykyään Saab on Ruotsi suurin puolustusteollisuusyhtymä ja 30. sijalla maailman suurimpien toimialan yhtiöiden joukossa. Saab vastaa 60 prosentista Ruotsin aseviennin arvosta, ja yhtymällä on 17 000 työntekijää. Tytäryhtiöitä on 20 maassa, ja tärkeimmät niistä ovat Saab Dynamics, Saab Kockums, Saab Barracuda ja Saab underwater systems. Emoyhtiön tunnetuin tuote on JAS-39 Gripen -monitoimihävittäjä, joka on palveluskäytössä usean maan ilmavoimissa. Saab Dynamics -yhtymän osuus Saab AB:n myynnistä on runsaat 20 prosenttia, ja sen tärkeimmät tuotteet ovat ilmatorjuntaohjukset (RBS 70), meritorjuntaohjukset (RBS 15) sekä panssarintorjuntaohjukset ja singot (NLAW, Carl Gustav).
Saab Kockums laivanrakennusyhtiö on ollut Saabin omistuksessa vuodesta 2014. Sotalaivat ja sukellusveneet esim. uudet A26-luokan sukellusveneet valmistetaan Karlskronan telakalla. Saab Barracuda valmistaa naamiointiverkkoja, ja Saab Underwater systemsin päätuote ovat kauko-ohjattavat sukellusrobotit.
Vuonna 2005 brittiläinen BAE Systems osti Boforsin, jonka Karlskronan tehtaalla on nykyään palveluksessa 400 työntekijää. Bofors valmistaa kenttätykkejä (Archer), laivatykkejä (40 mm, 57 mm) ja GPS-ohjautuvia 155 mm:n Excalibur-kranaatteja. BAE systemsin omistuksessa on myös tela-ajonevoja (Bandvagn) valmistava Hägglunds.
Ruotsin puolustustarvikevienti on monesti ollut vilkkaan kansalaiskeskustelun kohteena. Suhteellisen tiukka asevientilainsäädäntö estää aseiden ja tarvikkeiden myyntiä sotiville osapuolille. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet aseiden vientiä maihin, joilla katsotaan olevan ”demokratiavajetta”. Valtiopäivien asevientiselvitysryhmä esitti vuonna 2015, että puolustustarvikkeiden ostajamaiden demokratiatasoa olisi selvitettävä tarkemmin ennen vientiluvan myöntämistä.

Boforsin 40 mm:n ilmatorjuntatykki. Kuvalähde: commons.wikimedia.org