KESKI-AFRIKKA
Laaja konfliktialue Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
- konfliktit paljolti seurausta siirtomaakaudella vedetyistä valtiollisista rajoista
- kilpailu alueen runsaista luonnonvaroista yksi sotien juurisyistä
- konflikteja aiheuttavat myös pohjoisesta levittäytyvät islamistiset liikkeet
- pahimmat kriisit Kongossa ja Keski-Afrikan tasavallassa
Lisää aiheesta
Kuten monet muutkin Afrikkaa koskevat jaotukset, myös Keskinen Afrikka voidaan määritellä eri tavoin, joista edellä olevan kartan kuvaus on laajin.
Keski-Afrikan valtioissa 1900-luvun lopulla käydyissä sodissa ja kansanmurhissa kuoli lähes 10 miljoonaa ihmistä, ja pakolaisia on vieläkin useita miljoonia. YK, EU ja Afrikan unioni ovat toimeenpanneet alueilla suuria rauhoittamisoperaatioita, jotka ovat myös tuottaneet tappioita rauhanturvajoukoille.
Belgian entiset siirtomaat Kongo, Ruanda ja Burundi ovat itsenäistymisestään lähtien olleet erittäin rauhattomia ja tuhoisien sisällissotien repimiä. Laajamittaisen kansanmurhan 1990-luvulla kokeneessa Ruandassa ja myös sen naapurimaassa Burundissa tilanne on edelleen kriisiherkkä. Afrikan suurimpiin valtioihin kuuluva, sisällissotien repimä Kongon demokraattinen tasavalta on viime vuosina jossain määrin rauhoittunut samalla, kun Keski-Afrikan tasavallassa sisäinen valtakamppailu on kärjistynyt, ja koko maa on vaarassa hajota.
Kiinan kasvava kiinnostus ja läsnäolo Afrikassa on muuttanut perinteistä kuvaa alueesta. Kiina on investoinut paljon rahaa Afrikan infrastruktuuriin. Tämä on huolestuttanut länsimaita, joilla on myös intressejä alueeseen ja sen luonnonvaroihin.
Kongon demokraattinen tasavalta Afrikan sotien keskiössä
Belgian Kongo itsenäistyi vuonna 1960 (Kongon tasavalta, République du Congo). Itsenäistymistä seurasi vuosia kestänyt sekasorto, väliaikaisia hallintoja sekä YK-joukkojen interventio.
Ensimmäinen Kongon sota alkoi, kun 1996 Ruandan ja Ugandan armeijoiden koalitio hyökkäsi maahan kaatamaan hallitusta ja saalistamaan sen mineraalivaroja. Laurent Kabila marssi Kinshasaan ja nimitti itsensä presidentiksi.
Toinen Kongon sota alkoi vuonna 1998, kun Ruandan ja Ugandan perustamat kongolaiset kapinaliikkeet yhdessä Ruandan ja Ugandan armeijoiden kanssa hyökkäsivät Kongon armeijaa vastaan. Angolan, Zimbabwen ja Namibian asevoimat liittyivät sotaan Kongon puolelle. Toista Kongon sotaa on kutsuttu ”Afrikan maailmansodaksi” osapuolten suuren lukumäärän vuoksi. Monenvälisten rauhanneuvottelujen jälkeen maahan tuli vuoden 1999 lopussa YK: n rauhanturvaoperaatio MONUC, vuodesta 2010 nimellä MONUSCO.

Toiseen Kongon sotaan sekaantuneet Afrikan maat. Lähde: commons.wikimedia.org, By Don-kun, TUBS, Hairy Dude – CC BY-SA 4.0
Iturin alueella Kongon koillisosassa leimahti vuonna 2003 erillinen konflikti toisen Kongon sodan aikana ja aiheutti tuhansien ihmisten kuoleman. Tilanteen rauhoittamiseksi EU toteutti YK:n valtuuttamana kolmen kuukauden mittaisen Artemis-sotilasoperaation. Siitä tuli samalla ensimmäinen EU:n johtama sotilasoperaatio, EU:n ensimmäinen itsenäinen operaatio, EU:n ensimmäinen nopean toiminnan operaatio, ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen operaatio, ensimmäinen johtovaltioperiaatteella tehty operaatio ja ensimmäinen esimerkki EU:n ja YK:n yhteisestä operaatiosta. EUFOR-joukkojen lähettäminen lievensi konfliktia. Näin Artemiksesta tuli tärkeä virstanpylväs EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä. Kongon itäisissä provinsseissa taisteluja on kuitenkin ollut tähän päivään asti.
Kongon vuoden 2006 vaalien rauhoittamiseksi EU toteutti uuden lyhytaikaisen EUFOR RD Congo -operaation. YK:n turvallisuusneuvosto valtuutti EU:n joukot tukemaan YK:n MONUC-operaatiota.
Kongon ensimmäinen rauhanomainen vallanvaihto tapahtui 2018. Maassa on silti edelleen vallalla väkivaltainen kleptokratia (= korruptoitunut hallinto, varastaminen lähes institutionalisoitu, hallituksen mekanismit tarkoitettu kansan verottamiseen, jotta hallitus pysyisi vallassa).
Kongon monimutkainen hätätilanne on jatkunut yli 20 vuotta. Väestöä joutuu toistuvasti pakenemaan aseellisten yhteenottojen vuoksi. Yli 5 miljoonaa ihmistä on maan sisäisinä pakolaisina ja miljoonaa on paennut muihin Afrikan maihin. Lisäksi Kongossa on puoli miljoonaa pakolaista naapurimaista.
Keski-Afrikan tasavalta – pitkään unohdetun viidakkomaan sisällissota
Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Vuodesta 2003 lähtien maassa on ollut sisällissotaa ja kapinaliikkeitä ja niiden seurauksena laajamittaista väkivaltaa ja sekasortoa.
YK:n vakauttamisoperaatio siviilien suojelemiseksi (MINUSCA) alkoi vuonna 2014. Maassa ollut AU:n rauhanturvajoukko (MISCA) muutettiin YK-operaatioksi ja aloitti toimintansa syyskuussa 2014. Sillä on yli 10 000 sotilasta Keski-Afrikassa.
Myös EU perusti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman (2014) perusteella Keski-Afrikka-operaation (EUFOR RCA) väestön suojelemiseksi ja olosuhteiden luomiseksi humanitaariselle avulle. Lisäksi EU perusti Keski-Afrikan pyynnöstä vuonna 2015 neuvonantajaoperaation (EUMAM) maan asevoimien uudistamista tueksi. Vuonna 2016 EU käynnisti Keski-Afrikan pyynnöstä myös kaksivuotisen koulutusoperaation (EUTM-RCA), johon EUMAM-operaatio sulautettiin. Sen vahvuus on 300 sotilasta ja toimikausi jatkettiin syyskuussa 2022 vuodella.
Venäläinen Wagner ryhmä aloitti toimintansa Keski-Afrikassa vuonna 2018. Vuoden 2020 lopulla sen toiminta muuttui tuki- ja koulutustehtävästä suoraksi taisteluksi, kun turvallisuustilanne heikentyi ennen joulukuun lopun vaaleja. Entisen presidentin François Bozizén johtama puolisotilaallisten joukkojen liittouma Coalition of Patriots for Change (CPC) aloitti hyökkäyksen kaataakseen presidentti Faustin-Archange Touadéran hallituksen. Vastauksena tähän Wagnerin palkkasoturit lähetettiin osallistumaan suoraan operaatioihin FACA:n, MINUSCA:n ja Ruandan erikoisjoukkojen rinnalla. Wagner-ryhmästä tuli yksi Keski-Afrikan poliittisen väkivallan keskeisistä toimijoista.
Keski-Afrikan tasavalta on ollut myllerryksessä vuoden 2013 väkivaltaisesta vallankaappauksesta alkaen. Aseellinen konflikti on levinnyt ja maan epävakaus on johtanut laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin. Yli 630 000 ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan, ja tilanne heikkenee edelleen. Maa on maailman kymmenen köyhimmän joukossa huolimatta merkittävistä luonnonvaroista (mm. uraania, raakaöljyä, kultaa, timantteja, kobolttia, puutavaraa, vesivoimaa).

Keski-Afrikan tasavallan sisällissodan tilanne tammikuussa 2021. Kuvalähde: commons.wikimedia.org By Borysk5 – Own work, CC BY-SA 4.0
Lähteitä ja linkkejä
Keskinen Afrikka:
Keski-Afrikan tasavalta:
- https://www.theguardian.com/world/central-african-republic
- https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/violence-central-african-republic
- https://www.eeas.europa.eu/eutm-rca/about-military-training-mission-central-african-republic-eutm-rca_en?s=334
Kongon sodat ja konfliktit:
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_demokraattinen_tasavalta
- https://en.wikipedia.org/wiki/Second_Congo_War
- https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/violence-democratic-republic-congo
Ruanda ja Burundi: