Ilmavoimien kalusto

• 90 JAS39C/D Gripen -hävittäjäkonetta
• 4 Lockheed C-130 J Hercules -kuljetuskonetta
• 1 Lockheed KC-130 H Hercules -ilmatankkauskone
• 3 kevyttä kuljetuskonetta (Saab 340, Gulfstream 550)
• 2 elektronisen tiedustelun konetta (Gulfstream IV)
• 44 kuljetushelikopteria (NH-90, Blackhawk, AW-109)
• 9 NH-90-sukellusvenetorjuntahelikopteria

Ruotsin ilmavoimien oli 1950-luvun alussa noin 800 taistelukonetta ryhmitettynä 46 laivueeseen ja 19 lennostoon, joista kolmasosa oli rynnäkkökoneita. Länsi-Euroopassa Ruotsin taistelukoneiden määrä oli kolmanneksi suurin Britannian ja Ranskan jälkeen. Ilmavoimilla oli tarkoitus vaikuttaa sodan alkuvaiheessa Neuvostoliiton maihinnousuryhmityksiin eteläisen Itämeren alueella sekä Baltian maissa olleisiin Neuvostoliiton laivastotukikohtiin.

Ilmavoimien supistamisen jälkeen 1990-luvulla lennostojen määrä laski kahdeksaan vuonna 2000. Nykyisin ilmavoimat on ryhmitetty neljään lennostoon, joissa on yhtensä kuusi laivuetta ja noin 90 JAS39C/D-konetta.

Vuoden 2020 selonteossa esitetään kuuden laivueen säilyttämistä, joista 3–4 laivuetta varustettaisiin uusilla JAS39E/F-koneilla (60 kpl) 2020-luvun loppupuolella ja 2–3 laivuetta jatkaisi JAS39C/D-koneiden käyttöä 2030-luvulle saakka. Koneiden rynnäkkökykyä aiotaan tehostaa hankkimalla pitkän kantaman ilmasta-maahan-täsmäohjuksia. Lisäksi taistelukoneiden hajauttamista maantie- ja sodan ajan tukikohtiin on tarkoitus parantaa.