Venäjän maavoimat

  • tarkoitettu tuhoamaan vihollisen joukot, valtaamaan ja pitämään vallatut alueet sekä estämään vihollisen ja sen suurten maahanlaskujoukkojen tunkeutuminen maahan
  • vahvuus 550 000 sotilasta mukaan lukien varusmiehet
  • maavoimien rakenne ja joukkojen määrät vain viitteellisiä sotatilanteen takia
    • mm. tappiot ja tehostunut joukkojen täydentäminen
    • Muutoksista ei kerrota eikä mahdollisia ilmoitettuja muutoksia ole mahdollisuutta varmistaa muista lähteistä. Sama pätee muihinkin puolustushaaroihin.

Vuonna 2019 maavoimissa oli 136 pataljoonan taisteluosastoa. Tavoitteena oli 200 taisteluosastoa, jolloin jokainen maavoimien prikaati ylläpitäisi kahta kantahenkilökunnasta ja sopimussotilaista koottua taisteluosastoa. Kolmas taisteluosasto muodostettaisiin varusmiehistä. Suunnitelma ei kuitenkaan edennyt halutulla tavalla lähinnä henkilökunnan puutteen vuoksi. Myös rykmentti voi muodostaa taisteluosastoja.

Moottoroidun jalkaväen tärkeä ominaisuus on hyvä liikkuvuus. Lisäksi se kykenee siirtymään nopeasti taistelulajista toiseen ja vaihtamaan ryhmittymisaluetta. Moottoroidun jalkaväen käytössä olevia panssaroituja ajoneuvoja ovat BMP-1, BMP-2, BMP-3, BTR-60, BTR-70, BTR-80 ja BTR-82, BMO-T sekä MT-LB.

Panssarijoukot muodostavat maavoimien tärkeimmän iskuvoiman. Maavoimilla on ollut käytössä noin 2 900 taistelupanssarivaunua, joista lähes 2 000 T-72-vaunuja. Näistä noin 1 400 on modernisoituja versioita. Muita tyyppejä ovat T-80 ja T-90. Lisäksi varastoissa on yli 10 000 vanhempaa panssarivaunua. Uusinta T-14-vaunua (Armata) on vain muutamia kappaleita.

Maavoimien ilmatorjuntakalusto:

  • pitkän kantaman (yli 100 km) S-300-ohjukset (SA-20 Gargoyle, SA-10 Grumble) ja S-400-ohjukset (SA-21 Growler)
  • keskipitkän kantaman (30–70 km) ohjukset BUK-M1 (SA-11 Gadfly), BUK-M2 ja BUK-M3 (SA-17 Grizzly)
  • lyhyen kantaman (alle 30 km) ohjukset telalavettinen TOR-järjestelmä (SA-15 Gauntlet), telalavettinen ohjuksin ja tykein varustettu Tunguska-järjestelmä (SA-19 Grison), pyöräajoneuvoon sijoitettu Osa-järjestelmä (SA-8 Gecko), telalavettinen Strela-10 (SA-13 Gopher) sekä tela- tai pyörälavettinen ohjuksin ja tykein varustettu Pantsir S-1(2) (SA-22 Greyhound)
  • alle 10 kilometriin yltävät olkapäältä laukaistavat Iglat (SA-16 Gimlet, SA-18 Grouse ja SA-24 Grinch), Strela (SA-14 Gremlin) ja Verba (9K333)
  • ammusilmatorjunta: 23 mm:n ilmatorjuntakanuunoita, 23 mm:n telalavettisia ZSU-23-4-kanuunoita (Šilka) ja 57 mm:n S-60-kanuunoita

Maavoimien ohjusjoukot on varustettu kaksoiskäyttöön soveltuvilla Iskander-ohjuksilla (SS-26 Stone) ja konventionaalisilla Iskander-ohjuksilla (SS-21B Scarab). Myös risteilyohjukset (9M728 eli SSC-7 ja 9M729 eli SSC-8) ovat kaksoiskäyttöisiä. Telalavettisen tykistön kalustoa ovat 122 mm:n (Gvozdika), 152 mm:n (Akatsija, Giantsint, Msta) ja 203 mm:n (Malka, Pion) aseet. Vedettävän tykistön kalustoa on 152 mm:n (Msta) ase. Varastoituina on tuhansia 122, 130, 152 ja 203 mm:n tykkejä.

Iskander-M-ohjus. Kuvalähde: tass.com

Kranaatinheittimistön muodostavat 82 mm:n, 120 mm:n (NONA-SVK ja NONA-K ja Sani), 160 mm:n ja 240 mm:n (Tulpan) heittimet. Raketinheittimiä ovat 122 mm:n (Grad, Tornado), 220 mm:n (Uragan) ja 300 mm:n (Smertš, Tornado) kalustot.

Maavoimien erikoisjoukkoja ovat tiedustelu-, viesti-, pioneeri-, suojelu-, tiejoukot sekä huolto- ja elektronisen sodankäynnin joukot.

Uutena elementtinä varsinkin Ukrainan sodan aikana Venäjä on ottanut käyttöön yhä enenevässä määrin drooneja, joita käytetään sekä tiedusteluun että iskuihin. Oman tuotantonsa tueksi Venäjä on hankkinut drooneja mm. Iranista.