Puolustusvoimat Nato-yhteistyössä

Puolustusvoimien Nato-yhteistyö on esitetty kaikkien yhteistoiminnan osa-alueiden osalta verkkosivustolla Puolustusvoimat ja Nato (linkki).

Puolustusvoimien osallistuminen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (linkki)

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Puolustusyhteistyön kehittäminen yhteistyössä EU-instituutioiden kanssa vahvistaa jäsenmaita ja siten Eurooppaa globaalina toimijana.

Sotilaallinen kriisinhallinta (linkki)

Kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen ehdot

• toiminnan edistettävä rauhaa ja turvallisuutta
• presidentin päätös, valtioneuvoston ja eduskunnan tuki
• pääsääntöisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätös operaation toteuttamisesta
• poikkeustilanteissa mahdollisuus osallistua myös muihin operaatioihin esim. EU:n taisteluosastoissa

Suomi on osallistunut yli 30 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956 alkaen. Operaatioiden toimeenpanosta voi vastata YK tai Etyj, mutta myös esimerkiksi Nato, EU tai operaatiota johtava maa.

Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista. Operaatioissa on mukana sekä palkattua henkilöstöä että reserviläisiä. Lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista.

Suorituskykyjen kehittäminen (linkki)

• osallistuminen harjoituksiin ja koulutuksiin
• henkilöstön sijoittaminen kansainvälisiin esikuntiin
• kansainvälisten arviointien teettäminen joukoille
• osallistuminen EU:n, Naton ja YK:n kriisinhallintaoperaatioihin

Asevalvonta (linkki)

Asevalvontasopimukset mahdollistavat tarkastukset ja arvioinnit sekä kahden- tai monenvälisen sotilaallisen yhteistyön. Asevalvontatoimilla ja aserajoitussopimuksilla pyritään rajoittamaan ja valvomaan erilaisin sopimuksin aseita tai sotilaallisia resursseja ja siten vähentämään sotilaallisia jännitteitä. Suomi on mukana useissa asevalvontasopimuksissa kuten Wienin asiakirjassa (Vienna Document) ja Open Skies -sopimuksessa.

Standardisointi (linkki)

Standardisoinnin tarkoituksena on helpottaa koko yhteiskuntaa. Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä sekä vähentävät virheitä ja väärinkäsityksiä. Myös monikansallista sotilaallista yhteistoimintakykyä ja materiaalista yhteensopivuutta rakennetaan standardien avulla. On tärkeää, että kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa käytettävä materiaali on riittävän samankaltaista ja että toiminnassa kyetään noudattamaan samoja toimintatapoja.

Puolustusvoimat tarjoaa kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden saada tuotteitaan esimerkiksi Naton materiaalinimikkeistöön, mikä helpottaa suomalaisten tuotteiden myyntiä nimikkeistötoimintaan osallistuvissa maissa. Nimikkeistötoimintaan osallistuu lähes 70 maata.

Puolustusvoimien osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön (linkki)

Puolustusvoimat on jatkuvassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden asevoimien kanssa. Pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on pitkä historia.

Yhteistyön tavoitteita ovat:

• kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen
• kustannustehokkuus
• yhteisten ratkaisujen käyttöönotto.

Aloitteita yhteistyömuodoista voidaan tehdä poliittisella tasolla tai asevoimissa. Ideat ja aloitteet valmistellaan Nordefco-rakenteessa (Nordic Defence Cooperation).

Puolustusvoimien osallistuminen JEF (Joint Expeditionary Force) yhteistyöhön (linkki)

JEF on Yhdistyneen kuningaskunnan johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön ryhmä, johon Suomi liittyi kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa.

JEF-kehyksen puitteissa toteutettu harjoitustoiminta on merkittävässä roolissa Puolustusvoimien täydennetyssä harjoitustoiminnassa. JEF-harjoitusyhteistyö muun kansainvälisen harjoitustoiminnan ohella kehittää kaikkien osallistuvien maiden osaamista ja on osa Puolustusvoimien normaalia kansainvälistä yhteistyötä.