Yleistietoja Islannista
- Islannin tasavalta (Lýðveldið Ísland)
- asukasmäärä: 372 520 (2021), joista ulkomaalaisia 12,4 % (eniten puolalaisia)
- pinta-ala: 103 000 km2
- pääkaupunki: Reykjavik (123 000 as)
- talous
- BKT: 23,3 mrd EUR (2021)
- BKT per capita: 62 500 EUR (2021)
- talouden perustana kalastus ja kalatuotteiden vienti
- tärkeimmät vientimaat Hollanti, Britannia, Saksa, Espanja
- tärkeimmät tuontimaat Saksa, Ruotsi, USA, Tanska, Norja
Lisätietoa

Islannin kartta. Lähde: commons.wikimedia.org By Max Naylor – Oma teos
Huolimatta sijainnistaan napapiirin eteläpuolella, Islanti on identiteetiltään vahvasti arktinen, pohjoinen valtio ja Arktisen neuvoston jäsen kuten muutkin Pohjoismaat.
Viikinkiyhteisöstä moderniksi valtioksi
Islanti on itsenäisenä valtiona nuori, mutta kansakuntana jo vanha. Islannilla on pitkät demokraattiset traditiot: maan kansanedustuslaitoksen (Althingi) ulottuvat viikinkiaikaan, vuoteen 930.
Kansallisuustunne heräsi Tanskaan kuuluneessa Islannissa 1800-luvun puolivälissä. Samoin tapahtui tuolloin monissa muissakin ei-itsenäisissä maissa kuten Suomessa. Vuonna 1874 Tanska antoi Islannille rajoitetun itsehallinnon. Sitä laajennettiin vuonna 1918 niin, että Islanti sai erillisvaltion aseman Tanskan alaisuudessa. Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien ja sitten amerikkalaisten miehittämä vuosina 1940–1945. Islannin yhteydet Saksan miehittämään Tanskaan katkesivat. Kesällä 1944 Islanti julistautui kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi tasavallaksi, ja Tanska tunnusti sen heti. Amerikkalaiset miehitysjoukot poistuivat vuonna 1946.
Islannin talous
Pohjois-Atlantin merialueet Islannin ympärillä ovat kautta aikojen olleet tunnettuja runsaista kalavaroistaan. Kalat ovatkin Islannin merkittävin ”luonnonvara”. Kalastus ja kalanjalostustuotteet ovat Islannin talouden selkäranka, tuoden puolet maan vientituloista. Aiemmin osuus on ollut paljon korkeampikin, mutta runsas vesivoima ja maalämpö ovat luoneet edellytyksiä kansantalouden monipuolistamiselle. Esimerkiksi alumiiniteollisuus on kehittynyt viime vuosina. Maatalous on pääasiassa lammastaloutta.
Islanti liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA) vuonna 1993. Maan finanssi- ja pankkisektorit alkoivat laajentua voimakkaasti, ja kasvu jatkui vuosien 2007–2009 finanssikriisiin saakka. Sen jälkeen taloutta on vaivannut epävakaus, korkea inflaatio ja valuutan arvon aleneminen. Rahoitusalan kriisissä useita pankkeja on mennyt konkurssiin. Matkailu on kasvava elinkeino.