Arktisella alueella on runsaasti öljyä, kaasua ja muita tärkeitä mineraaleja. Alueella on arvioitu olevan 25 % maailman hiilivedyistä. Vuonna 2030 Venäjän arvioidaan hallitsevan 55 % alueen öljystä ja kaasusta.

Infrastruktuurin kehittäminen Venäjän arktisella alueella keskittyy luonnonvarojen saatavuuteen. Tämän vuoksi kysymys on lähinnä viestiyhteyksistä, satamista, rauta- ja maanteistä sekä lentokentistä. Vaikeat sääolosuhteet vaikeuttavat rakentamista ja ylläpitoa.

Venäjän talous perustuu pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lisäksi alkuperäiskansat harjoittavat arktisella alueella metsästystä, kalastusta, poronhoitoa ja keräilytaloutta. Arktisen alueen luonnonvarojen käyttö ja muu tuki on suuresti riippuvainen valtion tuesta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa arktisen alueen valtioista Venäjän koon ja alueen osuuden myötä suurimmat haasteet juuri Venäjälle. Esimerkiksi ikiroudan päälle perustettujen rakennusten ja teiden arvioidaan (ja asiaa on jo osin tutkittukin) vaativan tulevaisuudessa suuria panostuksia niiden säilyttämiseksi.

Arktisen alueen fossiilisten luonnonvarojen esiintymien hyödyntäminen on vaikeutunut asetettujen pakotteiden vuoksi. Venäjä on pitkälti ollut riippuvainen länsiteknologiasta varsinkin merenalaisen porauksen osalta. Lisäksi öljylle asetettu hintakatto tekee vaikeimpien ja haastavimpien esiintymien hyödyntämisen käytännössä tappiolliseksi.

Koillisväylä ja Luoteisväylä ovat lyhimmät merireitit Aasian ja Euroopan välillä. Koillisväylä (eli Pohjoinen merireitti) on suurimmaksi osaksi Venäjän pohjoisella talousvyöhykkeellä, ja Venäjä vaatii ulkomaisilta aluksilta ennakkoilmoituksen vähintään 45 päivää aikaisemmin sekä venäläisen luotsin käyttämistä koko matkan ajan. Yhdysvallat, EU ja Kiina eivät tunnusta Venäjän vaatimuksia. Kiinaa kiinnostavat arktisen alueen luonnonvarat ja muut taloudelliset edut. Se näkee Koillisväylän osana globaaleja kuljetusyhteyksiään maailman eri kolkkiin. Kiina väittää olevansa ”lähiarktinen” maa ja on pyrkinyt Arktisen neuvoston jäseneksi, mutta joutunut tyytymään tarkkailijan asemaan. Venäjä on tarjonnut Kiinalle yhteistyötä Koillisväylän kehittämisessä.