Merivoimien kalustoa:

• 5 Visby-luokan häivekorvettia
• 2 Gävle-luokan korvettia
• 2 Stockholm-luokan partioalusta
• 3 Gotland-luokan sukellusvenettä
• 2 Södermanland-luokan sukellusvenettä
• Carlskrona-tukeutumis- ja esikunta-alus
• 5 Koster-luokan miinantorjunta-alusta
• 1 Artemis-signaalitiedustelualus

Merivoimien suorituskykyisimmät alukset ovat kahden pintataistelulaivueen Visby-häivekorvetit ja sukellusvenelaivueen Gotland- ja Södermanland-luokan sukellusveneet. Merivoimien kalusto tuotetaan kotimaisessa puolustusmateriaaliteollisuudessa. SAAB Kockums -konserni on valmistanut sekä sukellusveneet että Visby-korvetit. Valmistuessaan korvetit olivat maailman ensimmäisiä häivetaistelualuksia. Gotland-sukellusveneet olivat valmistuessaan 1990-luvun lopussa kehityksen kärjessä. Niissä on Sterling-moottori, joka käyttää nestemäistä happea. AIP-tekniikan (Air-Independent Propulsion) ansiosta alus pystyy toimimaan sukelluksissa useita päiviä yhtäjaksoisesti.

Hallitus tilasi vuonna 2019 Kockumsilta kaksi Blekinge-luokan (A26) sukellusvenettä, joiden toimitus aloitetaan 2027. Niillä korvataan kaksi Södermanland-luokan alusta ja ylläpidetään viiden sukellusveneen lukumäärä 2030-luvulle.

Vuoden 2020 puolustusselonteon mukaan hankitaan Visby-luokan aluksiin ilmatorjuntaohjukset, uudet meritorjuntaohjukset sekä kotimaiset Torped 47 -sukellusveneentorjuntatorpedot. Amfibiojoukkoja vahvistetaan perustamalla Göteborgiin amfibiorykmentti, joka perustaa sodanajan amfibiopataljoonan. Tukholman eteläpuolella Bergan laivastotukikohdassa toimii nykyinen amfibiorykmentti. Laivaston toinen päätukikohta on Karlskronassa, jossa on ollut laivastotukikohta vuodesta 1680 lähtien.

Signaalitiedustelualus Artemis korvaa 1980-luvulla käyttöön otetun Orion-aluksen.