Puolustusvoimien suorituskyky määritetään Nato-jäsenyyden asettamien vaatimusten mukaisiksi sekä torjumaan aseellista hyökkäystä maahan. Maanpuolustuksen sekä poliittisten, diplomaattisten ja taloudellisten toimien halutaan muodostavan riittävän korkean kynnyksen sille, että joku hyökkäisi Ruotsiin tai kohdistaisi maahan sotilaallista painostusta.

Ruotsin puolustuskyvyn lähtökohta on Naton ulkorajan puolustaminen aiemman pelkän kansallisen puolustuksen sijaan. Nato-jäsenyyden myötä tehtäviin on tullut tehtävä osallistua Naton yhteisen pelotteen luomiseen ja ylläpitämiseen. Ruotsi nähdään mahdollisena Naton puolustuksen tukeutumis- ja keskitysalueena mahdollisessa sodassa tai kriisissä.

Ruotsi osallistuu aktiivisesti sekä Naton että muiden kumppanuusjärjestelyiden kautta kollektiivisen turvallisuuden edistämiseen. Ruotsi toimii Suomeen sijoitettavien Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen (FLF Finland) kehysvaltiona ja osallistuu FLF-joukkoihin Latviassa. Ruotsi osallistuu myös Pohjoismaiden NORDEFCO-yhteistoimintaan sekä brittijohtoiseen JEF-toimintaan. (Joint Expeditionary Force). Ruotsin ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus (Defence Cooperation Agreement) tuli voimaan vuonna 2024.

Gotlannin saarella on erityinen merkitys Itämeren alueen turvallisuudelle. Tämän vuoksi Gotlantiin siirrettiin vuonna 2017 pysyviä joukkoja 11 vuoden poissaolon jälkeen. Puolustuspäätöksen mukaan Gotlannin taisteluosasto on määrä kehittää Gotlannin rykmentiksi.