Maavoimien kalustoa 2024 (määrät muuttuvat Ukrainan tuen ja uushankintojen vuoksi):

• 110 Leopard 2A5 -taistelupanssarivaunua,
• 319 CV90-rynnäkköpanssarivaunua (sis. tulenjohto-, komento- ja ilmatorjuntavaunut),
• noin 800 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa, joista
  • 113 Patria AMV -panssariajoneuvoa
  • noin 400 Bandvagnia
  • 200 muuta panssaroitua kuljetusajoneuvoa (Sisu XA-203, XA-180, XA-202)
• 360 RG-32M partioajoneuvoa,
• Sisu GTP -partioajoneuvoja,
• 26 155 mm:n Archer-tykistöjärjestelmää,
• 40 120 mm:n CV90 Mjölner -kranaatinheitinvaunua (40 kpl:n lisätoimitus 2023–2025)
• ilmatorjunta:
  • 12 Patriot PAC 3 -järjestelmää (pitkä kantama)
  • MIM-23B Hawk (RBS-97) (keskikantama)
  • IRIS-T (RBS-98) (lyhyt kantama)

Maavoimien operatiivisen kyvyn ja valmiuden palauttaminen on Ruotsin puolustussuunnittelun ydinkysymyksiä. Puolustuspäätöksen mukaan maavoimiin muodostetaan operatiiviset ja alueelliset joukot. Operatiivisten joukkojen tulenanto-, liikkumis- ja suojautumiskykyä kehitetään.

Maavoimia aiotaan kehittää muodostamalla operatiivisista joukoista divisioonatasoinen kokonaisuus, jolla kyetään vastaamaan Nato-jäsenyyden puolustussuunnittelun velvoitteisiin. Osan maavoimien joukoista on oltava jo rauhan aikana valmiina kansainvälisiin operaatioihin ja osallistumaan Nato-operaatioihin.

Maavoimien materiaalista suorituskykyä kehitetään kaikkien aselajien osalta. Materiaalihankinnat sisältävät olemassa olevan kaluston peruskunnostuksen ja lisähankintojen lisäksi runsaasti uushankintoja. Uutena elementtinä maavoimille tulee kyky kauaskantoiseen tulenkäyttöön. Sotilaiden henkilökohtaista varustusta täydennetään, ja myös ampuma- ja muut materiaalivarastot täytetään operatiivisia vaatimuksia vastaaviksi.

Ruotsi on liittynyt vuonna 2024 Suomen johtamaan monikansalliseen panssariajoneuvohankkeeseen (Common Armoured Vehicle System, CAVS), missä se on jo tehnyt tilaussopimuksen 321 Patrian 6×6 -panssariajoneuvosta.

Leopard 2A5 -taistelupanssarivaunu