Kokonaismaanpuolustus osana kokonaisturvallisuutta
Päivitetty elokuussa 2025
Yhteiskuntaan vakavin uhka on sota, mikä korostaa erityisesti puolustuskyvyn merkitystä. Sotilaallinen maanpuolustus nojaa yhteiskunnan kaikkien sektorien tukeen ja vahvaan maanpuolustustahtoon.
- Kokonaismaanpuolustus on osa kokonaisturvallisuutta
- Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon Nato-jäsenyys
- Puolustuksen tarpeet määrittävät muiden viranomaisten ja sektoreiden varautumisen
- Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy muiden Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen kanssa
Lisää aiheesta
Kokonaisturvallisuus:
- Johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.
- Kokonaismaanpuolustuksen osien – julkisen ja yksityisen sektorin toimenpiteet sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan – yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriön tehtäviin.
- Päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa.
- Elintärkeiden toimintojen turvaamisesta huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Laajasti osallistava varautuminen parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
- Varautumisessa otetaan huomioon myös elintärkeiden toimintojen ja kriittisten kohteiden mahdollisen vahingoittumisen seurannaisvaikutukset.
- Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa.
-
- Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa.
- Kokonaisturvallisuuden mukaista varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa kukin ministeriö toimialallaan.
Lähteet ja linkkejä