Kokonaismaanpuolustus osana kokonaisturvallisuutta

Päivitetty elokuussa 2025

Yhteiskuntaan vakavin uhka on sota, mikä korostaa erityisesti puolustuskyvyn merkitystä. Sotilaallinen maanpuolustus nojaa yhteiskunnan kaikkien sektorien tukeen ja vahvaan maanpuolustustahtoon.

  • Kokonaismaanpuolustus on osa kokonaisturvallisuutta
  • Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon Nato-jäsenyys
  • Puolustuksen tarpeet määrittävät muiden viranomaisten ja sektoreiden varautumisen
  • Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy muiden Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen kanssa

Kokonaisturvallisuus:

  • Johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.
  • Kokonaismaanpuolustuksen osien – julkisen ja yksityisen sektorin toimenpiteet sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan – yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriön tehtäviin.
  • Päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa.
  • Elintärkeiden toimintojen turvaamisesta huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Laajasti osallistava varautuminen parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
  • Varautumisessa otetaan huomioon myös elintärkeiden toimintojen ja kriittisten kohteiden mahdollisen vahingoittumisen seurannaisvaikutukset.
  • Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa.
    • Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa.
  • Kokonaisturvallisuuden mukaista varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa kukin ministeriö toimialallaan.