EU:n sotilaallisten YTPP-operaatioiden toimintaperiaatteet määritetään konseptuaalisen kehittämisen keinoin. Konseptuaalinen kehittäminen on EU:n sotilasesikunnan tulevaisuussuuntautunut prosessi, jota käytetään tunnistamaan ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin. Konseptuaalinen kehittäminen kohdistuu sekä toiminnan osa-alueisiin että suorituskyvyn osatekijöihin, joita ovat organisaatio, koulutus, materiaali, johtaminen, henkilöstö, tilat ja yhteentoimivuus. Lopputuotteina syntyy konsepteja, jotka sisältävät ohjeellisia ratkaisuja, kuinka tarkasteltava asia voidaan tehdä tai saavuttaa tulevaisuudessa. EU:n sotilaallinen konseptuaalinen kehittäminen toimeenpannaan kaksivuotisella toimeenpano-ohjelmalla.

EU:n tarvitsemien sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen perustuu puolestaan kolmivaiheiseen yleistavoiteprosessiin (HLGP). Se sisältää poliittisen päätöksenteon EU:n sotilaallisesta yleistavoitteesta, tavoitetason muuntamisen skenaarioiksi mahdollisista kriisinhallintaoperaatioista ja edelleen niissä tarvittaviksi suorituskyvyiksi, jäsenmaiden tarjoamien suorituskykyjen kartoittamisen ja lopulta sotilaallisten voimavarojen kehittämistavoitteiden määrittämisen ja ottamisen huomioon EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelmassa.

Suorituskykyjen kehittämissuunnitelma (CDP) määrittää EU:n sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisprioriteetit. Se on EU:n jäsenmaiden suorituskykyjohtajien hyväksymä näkemys EU-tason sotilaallisista suorituskykyvaatimuksista ja tärkeimmistä puutealueista. Euroopan puolustusvirasto (EDA) tuottaa suunnitelman yhteistyössä jäsenmaiden kanssa, minkä lisäksi EU:n sotilaskomitea (EUMC) ja sotilasesikunta (EUMS) osallistuvat priorisointityöhön. Se muodostaa perustan EU:n kolmelle puolustusyhteistyöaloitteelle (CARD, PRY ja EDF). Kehittämissuunnitelma pohjautuu yhteisesti hyväksyttyyn poliittiseen tavoitetasoon. CDP:llä on suuri merkitys EU:n puolustusyhteistyön yhteentoimivuuden edistäjänä, koska se toimii pohjana myös muille puolustusyhteistyöaloitteille.

Puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD) tavoitteena on luoda tilannekuva Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaa arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä sekä tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia. Arviointi kattaa analyysin jäsenmaiden puolustusmenoista ja niiden kehitystrendeistä, jäsenmaiden ja EU:n suorituskykyjen kehittämisprioriteeteista ja niiden toimeenpanosta sekä jäsenmaiden puolustusyhteistyöstä. Arvion laatimisessa keskeinen rooli on EDA:lla, joka yhdessä EUMS:n kanssa toimii CARD-sihteeristönä.

Euroopan puolustusrahaston (EDF) tavoitteena on osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) koordinoida ja lisätä kansallisia panostuksia puolustustutkimukseen sekä parantaa kansallisten asevoimien yhteentoimivuutta. Se edistää yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteistyötä puolustusteknologian ja -kaluston tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä tukee kilpailukykyisiä yhteistyöhankkeita. Rahastossa on kaksi osaa, joista toinen kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja toinen suorituskykyjen kehittämiseen. EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 EDF-rahoitusta on varattu yhteensä kahdeksan miljardia euroa, joista 5,3 miljardia on kohdennettu suorituskyvyn kehittämiseen ja 2,7 miljardia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Euroopan rauhanrahasto (EPF) on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n kykyä ehkäistä konflikteja, rakentaa rauhaa ja vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta mahdollistamalla rahoitus sellaisille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) operatiivisille toimille, joilla on sotilaallisia- tai puolustusvaikutuksia. Rahaston operaatiopilarista rahoitetaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden yhteiset kustannukset. Avustustoimenpiteiden pilarista rahoitetaan EU:n toimia kolmansien maiden sekä alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen hyväksi. Näin pyritään vahvistamaan sotilaallisia ja puolustusvalmiuksia sekä tukemaan rauhanturvaoperaatioiden sotilaallisia näkökohtia. EPF:n taloudellinen katto on 5,69 miljardia euroa vuosina 2021–2027. Jäsenmaiden maksut määräytyvät bruttokansantulon (BKTL) perusteella.

Komissio on esittänyt uutta Euroopan puolustusteollista ohjelmaa (European Defence Industry Programme, EDIP). Esityksessä EU:n budjetista myönnettäisiin vuosina 2025–2027 1,5 miljardin euron rahoitus puolustusteollisuudelle Euroopan puolustusteollisen strategian (European Defence Industrial Strategy, EDIS) toimeenpanemiseen. Tavoitteina on vahvistaa Euroopan puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan kilpailukykyä ja tuotantovalmiutta, varmistaa puolustusmateriaalin saatavuus sekä tukea Ukrainan puolustusteollisuuden rakentamista ja modernisointia. Asetuksen ehdottama 1,5 miljardin euron rahoitusväline jatkaisi ja laajentaisi yhteishankinta-asetuksen (EDIRPA) ja ammustuotantoasetuksen (ASAP) toimintaa. Komissio haluaa tehdä yhteishankinnoista oletusarvon ja kannustaa myös ei-kriittisten puolustustarvikkeiden rahoittamista unionin budjetista. Tuotantokapasiteetin nostoa pyritään tukemaan laajasti, ei vain ammustuotannossa. Rahoitusväline pyrkii myös täyttämään TKI-vaiheen ja hankintojen välistä kuilua teollistamalla ja tuotteistamalla EDF-hankkeita.