Avaruustoimiala ja sen geopoliittinen toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Vuosina 2018–2022 toimiala on kasvanut globaalisti 30 %. Suomessa alalla toimii noin 200 yritystä, ja niiden avaruustoiminnan liikevaihto on noin kolminkertaistunut samalla aikavälillä. Suomen kyvykkyys avaruustoimintaan tukeutuu suurelta osin eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lisäksi Suomella on kahdenvälisiä yhteistyö- ja aiesopimuksia. ESA:n ohjelmat ovat suomalaisen avaruustoiminnan runkona. Suomi on ESA:n täysjäsen vuodesta 1995. Suomalaiseen avaruustoimintaan vaikuttavat jäsenyys Euroopan sääsatelliittijärjestössä (EUMETSAT) ja 2000-luvun alusta alkaen myös EU:n avaruusohjelmassa.

Vuonna 2025 julkaistun Avaruusstrategia 2030:n visiota tavoitellaan neljän päämäärän kautta:

1. Hyödyntäminen: Suomessa avaruuspalvelut sujuvoittavat ja turvaavat toimintaa koko yhteiskunnassa.
2. Toimintaympäristö: Suomi on inspiroiva, turvallinen ja ennakoitavissa oleva ympäristö avaruustoimijoille.
3. Toimintakyky: Suomella on kyvykkyydet avaruuspalveluiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen.
4. Kansainvälinen yhteistyö: Suomi on luotettava ja haluttu toimija, joka vaikuttaa aktiivisesti avaruusalalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii Suomen avaruusasioiden virastona ja huolehtii avaruushallinnon koordinoinnista, lainsäädännöstä ja kansainvälisestä edustamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii Avaruusasiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen näkökulmat. Sen vastuulla on avaruusstrategian toimeenpano.

Vuonna 2024 valtioneuvosto päätti, että Suomeen perustetaan avaruustilannekeskus. Sen operatiiviset toiminnot rakennettaisiin olemassa olevien organisaatioiden yhteyteen. Ilmatieteen laitoksen yhteyteen perustetaan Avaruustilannekeskuksen siviilijohtokeskus AVATIKE (C-FSSAC) siviiliyhteiskunnan palvelua varten, missä on kumppanina Maanmittauslaitos. Puolustusvoimat perustaa oman keskuksen (M-FSSAC).

Suomalainen avaruusosaaminen tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet kymmenien satelliittien suunnitteluun ja valmisteluun sekä ESA:n hankkeissa että kansainvälisten kumppanien kanssa.

Suomen operatiivisessa toiminnassa keskeisin yhteistyötaho on EU:n avaruusohjelma, joka tarjoaa jäsenmaille palveluita satelliittinavigoinnissa, kaukokartoituksessa, satelliittitietoliikenteessä sekä avaruusesineiden havainnoinnissa. EU:n turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategia sekä Suomen Nato-jäsenyys ovat keskeiset kansainväliset viitekehykset kokonaisturvallisuuden toimijoille.

Avaruusalan murros, ns. New Space, viittaa avaruustoimintaan, jota harjoittavat alalla uudet toimijat, tyypillisesti kaupallisista lähtökohdista ja valtiosta riippumattomina. Piensatelliitit ja yksityiset laukaisupalvelut mahdollistavat aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen.

Startupina aloittanut Iceye Oy on lähettänyt avaruuteen jo 48 satelliittia, ja suunnitelmissa on lähettää 50 lisää. Sillä on kaikista maailman yhtiöistä eniten tutkasatelliitteja kiertoradalla. Iceyen satelliittikonstellaatio koostuu pienikokoisista, synteettisen apertuurin tutkasatelliiteista (Synthetic Aperture Radar, SAR), jotka tarjoavat Maan pinnasta kuvia säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Vuoden 2024 puolustusselonteko toi avaruuden vahvasti osaksi sotilaallista toimintaympäristöä. Avaruuden sotilaallinen käyttö jaetaan satelliittipalveluihin, avaruusoperaatioihin ja toimintaympäristötietoisuuteen, avaruustilannetietoisuuteen, tiedusteluun ja valvontaan, vasta-avaruusoperaatioihin, aika- ja paikkatietoon sekä satelliittiviestintään. Suomen puolustuksen kannalta painopisteessä ovat satelliittitiedustelu, satelliittiviestintä sekä aika- ja paikkatieto (PNT-palvelut). Avaruuden tuottama tuki sotilaallisille operaatioille on tärkeä osa nykyaikaista sodankäyntiä.

Ilmavoimien komentaja toimii myös Puolustusvoimien avaruuskomentajana. Avaruuskomentajan tehtävänä on luoda tarvittavat rakenteet toiminnalle ja yhdistää toiminnan eri osa-alueet yhden johdon ja yhden strategian alle. Valmistelussa on Puolustusvoimien avaruusoperaatiokeskuksen toiminnan aloittamista. Sen tehtäviksi tulee muun muassa avaruustilannekuvan muodostaminen ja jakelu Puolustusvoimien joukoille.

Kesäkuussa 2025 puolustusministeriö allekirjoitti Iceye Oy:n kanssa aiesopimuksen, jossa hankinnan kohteena on SAR-tutkasatelliitteja. Hankinta täydentää Puolustusvoimien ISR-kyvykkyyttä (Intelligence, Surveillance, Reconnaissance) omalla järjestelmällä. Yhteistyössä Iceyen kanssa kehitetään myös Puolustusvoimien kykyä satelliittioperointiin.